Kirsti Salmi-Niklander

Henkilö

Tutkimuksen ja opetuksen kuvaus

1.      Perustiedot

 

1.1. Henkilötiedot

 

Kirsti Salmi-Niklander, s. Salmi

S. 20.5.1957  Joensuu

Dosentti, Tutkija

Folkloristiikka, PL 4, 00014 Helsingin yliopisto, p. 02941-23696

Kotiosoite: Fagerkullankatu 9, 03600 KARKKILA

Puh. 040-724 9760

Sähköposti: salminik@mappi.helsinki.fi

 

1.2. Koulutus ja oppiarvot

 

Folkloristiikan dosentti, Helsingin yliopisto, nimitys 7.2.2008

Filosofian tohtori, Folkloristiikka, Helsingin yliopisto 6.4.2004

Filosofian lisensiaatti, Folkoristiikka, Helsingin yliopisto 1991

Filosofian kandidaatti, Folkloristiikka, Helsingin yliopisto 1988

Humanististen tieteiden kandidaatti, Helsingin yliopisto 1982

Ylioppilas, Kuopion klassillinen lukio 1977

 

1.3. Työsuhteet

 

Folkloristiikan yliopistonlehtori, Helsingin yliopisto (Nimitys 30.6.2015; tehtävästävapautus 31.8.2016 saakka)

 

Akatemiatutkija 1.9.2011 alkaen (työsuhde päättyy 31.8.2016). Filosofian, historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos, Helsingin yliopisto

 

Suomen Akatemian tutkijatohtorin projekti ”Käsinkirjoitetut lehdet vaihtoehtoisena julkaisumuotona 1800-luvun ja 1900-luvun alun Suomessa”, 1.1.2007–31.12.2009.

 

Tutkijatohtori dos. Anna Makkosen tutkimusryhmässä ”Kirjoittamisen kulttuuri 1800-luvun Suomessa” 1.8.2005 – 31.7.2006

 

Folkloristiikan assistentti, Helsingin yliopisto

1.9.1991 – 31.12.2003

 

Folkloristiikan vs. assistentti, Helsingin yliopisto

1.9.1989 – 30.7.1990, 1.–31.3. 1991

 

Tutkimusapulainen, Karkkila-Högforsin työläismuseo

1.1. – 31.7.1989, 1.4. – 31.5.1991

 

Vs. arkistoavustaja, Kansan Arkisto 13.4.–13.12.1987          

 

Tp. tutkija, Työväen Muistitietotoimikunta

1.10.–31.12.1985, 1.9.1986–31.3.1987

 

Projektitehtäviä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kansanrunousarkistossa

- muistitiedon analyysimallin testaaminen (1.8.–30.9.1985)

- Kalevalan juhlavuoden järjestelytehtävät (1.11.–31.12.1984)

- ääniteaineistojen sisällysluettelojen laatiminen (10.10.–31.12.1983)

 

Kotimaan uutistoimittaja, Suomen Tietotoimisto 28.5.–19.9.1984

Kesätoimittaja, Savon Sanomat 1980 – 1982

 

1.4.  Post doc-apurahat

 

Koneen säätiö 2010–2011

Emil Aaltosen säätiö 2005

Suomen Kulttuurirahasto 2004

 

 

2.      Tutkimus ja toiminta tiedeyhteisössä

 

2.1. Tutkimusfilosofia ja -etiikka

 

Itsenäisyyson yksi laadukkaan akateemisen tutkimuksen perusperiaatteista: tutkijat suhtautuvat terveen kriittisesti muotivirtauksiin ja he voivat itse tehdä ratkaisunsa omista tutkimusaiheistaan ja -metodeistaan. Itsenäisyyteen liittyy avoimuuden periaate: tutkimusyhteisössä ei ole kiellettyjä kysymyksiä, vaan kaikesta voidaan keskustella. Avoimuus perustuu vuorovaikutukseen ja luottamukseen. Tutkijat voivat kehitellä yhdessä ideoita ja vaihtaa tietoja aineistoista. Tämä edellyttää sitä, että tutkimusyhteisössä toimitaan eettisesti ja vastuullisesti.

 

Uudet tieteelliset aluevaltaukset edellyttävät ennakkoluulotonta tieteenalojen välisten rajojen ylittämistä ja eri alojen tutkijoiden yhteistyötä. Tämä ei kuitenkaan tee perinteisiä tieteenaloja tarpeettomiksi. Folkloristiikan teoreettiset näkökulmat ja tutkimusmetodit tuottavat arvokasta ja ainutlaatuista tietoa sekä nykykulttuurista että menneisyydestä. Tutkimusmetodien ja näkökulmien monimuotoisuus on folkloristisen tutkimuksen rikkaus. Tämän päivän ja lähimenneisyyden poliittisten ja historiallisten murrosten tutkimus samoin kuin tutkimusaineistojen metodologinen uudelleen arviointi taas ovat folkloristisen tutkimuksen suurimpia haasteita.

 

2.2. Tutkimuksen painopistelueet

 

Olen tutkijanurani aikana tutkinut sekä nykykulttuuria omakohtaisen kenttätyön pohjalta että historiallisia aiheita arkisto- ja haastatteluaineistoja hyödyntäen. Nämä tutkimussuuntaukset täydentävät toisiaan, ja olen hyödyntänyt niissä samansuuntaisia metodologisia näkökulmia. Tutkijanurani alkuvaiheen tutkimusaiheita olivat paikallinen juhlaperinne ja paikallinen identiteetti. Olen julkaissut tästä aihepiiristä useita artikkeleita koti- ja ulkomaisissa julkaisuissa.

 

Väitöskirjani (Itsekasvatusta ja kapinaa 2004) ja post doc-tutkimuksen keskeisiä aihepiirejä ovat muistitietotutkimus, työväenkulttuuri sekä suullisen ja kirjallisen ilmaisun vuorovaikutus. Olen hyödyntänyt ja kehittänyt eteenpäin kerronnan tutkimusken ja tekstianalyysin menetelmiä Tutkijatohtorin hankkeessani ”Käsinkirjoitetut lehdet vaihtoehtoisena julkaisumuotona 1800-luvun ja 1900-luvun alun Suomessa” (2007–2009) paneuduin käsinkirjoitettuihin lehtiin nuorten aikuisten keskusteluyhteisöissä (osakunnissa, nuoriso- ja raittiusseuroissa sekä työväenliikkeen nuoriso-osastoissa) 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa. Akatemiatutkijan hankkeessani ”Puheen ja paperin välissä. Tekijyyden ja kerronnan strategiat suullis-kirjallisissa traditioissa” (2011-2016) painopistealueita ovat suullis-kirjalliset kerronnan muodot ja tekijyyden strategiat suomalaisissa työläisyhteisöissä sekä amerikansuomalaisissa siirtolaisyhteisöissä 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa. Kanadansuomalaisten suullis-kirjalliseen kulttuurin perehdyin jo arkisto-ja kenttätyömatkalla vuonna 1993, ja olen julkaissut aiheesta useita artikkeleita.  Syksyllä 2012 olin kuukauden pituisella tutkimusmatkalla Pohjois-Amerikassa, jossa tutustuin arkistoihin eri paikkakunnilla. Uusi tutkimuskohteeni on Rockportin suomalaisyhteisö (Massachusetts), josta on säilynyt erittäin laajat arkistoaineistot Finnish American Heritage Centerissä Hancockissa. Rockportin suomalaisyhteisöstä suunnitellaan myös monitieteistä tutkimuskohdetta.

 

Olen saanut tärkeitä teoreettisia ja metodisia vaikutteita kirjahistoriasta ja käsikirjoituskulttuurin tutkimuksesta. Post doc -tutkimuksessani olen paneutunut kirjoittamisen historiaan sekä suullisen ja kirjallisen ilmaisun vuorovaikutukseen 1800-luvun ja 1900-luvun alun Suomessa, erityisesti nuorten aikuisten keskusteluyhteisöissä (osakunnissa, raittius- ja nuorisoseuroissa, työväenliikkeessä). Tarkastelen tekijyyden ja kerronnan strategioita, joita luodaan vuorovaikutusprosesseissa paikallisyhteisöissä. Kirjoittamisen ja kirjallistumisen historia tarjoaa uusia näkökulmia folkloristisen tutkimuksen ja kenttätyön varhaisvaiheiden tutkimukseen sekä välineitä folkloren peruskriteereiden (suullisuus, anonyymius, yhteisöllisyys) uudelleen arviointiin. Kirjoittamisen ja julkaisemisen historia tukee myös tämän päivän kulttuuri-ilmiöiden (esim. internet-kulttuurin) jäsentämistä ja historiallisten kytkentöjen hahmottamista. Yksi kiinnostavista teemoista on lukukokemusten tutkimus, jossa voidaan yhdistää kirjahistorian, folkloristiikan ja kirjallisuudentutkimuksen menetelmiä. Tähän liittyen olin mukana suunnittelemassa muistitietokeruuta ”Elämää lukijana”, joka toteutettiin yhdessä SKS:n kirjallisuusarkiston ja Kirjahistoriallisen seuran kanssa vuonna 2014. Aineiston pohjalta on työn alla monia opinnäytteitä.

 

Akatemiatutkijakaudellani olen perustanut monitieteisen tutkimusryhmän, jonka kolmivuotinen akatemiahankerahoitus alkoi syyskuussa 2014. Hankkeen nimi on ”Pirstaloituneet visiot. Performanssi, auktoriteetti ja vuorovaikutus 1900-luvun alun suomalaisissa suullis-kirjallisissa traditioissa” (www.fragvis.net). Hankkeessa paneudutaan suullis-kirjallisen kulttuurin muotoihin (huhut, agitaatio, saarnakulttuurin murrokset, siirtolaisyhteisöjen suullis-kirjallinen kulttuuri) folkloristiikan sekä historian- ja teatterintutkimuksen näkökulmista. Keskeinen metodologinen kysymys on se, miten suullisia esityksiä voidaan tutkia historiallisten arkistoaineistojen avulla. Hankkeessa tehdään kansainvälistä yhteistyötä erityisesti englantilaisten tutkijoiden (Liverpool John Moores University, University of Manchester, University of Loughborough) että folkloristiikan professori Terry Gunnellin (Islanti) kanssa.

 

Koordinoin kansainvälistä tutkimushanketta ”Living together with difficult memories and diverse identities” (LIVINGMEMORIES), joka rahoitetaan. ERA-Net RUS Plus-ohjelmasta”Understanding conflict, identity and memory: Past and present”. Hankkeessa on mukana Suomen lisäksi viisi ulkomaista partneria (Venäjä, Viro, Latvia, Saksa, Turkki). Suomen osuuden rahoittaa Suomen Akatemia, ja kaksivuotisen hankkeen kesto on 1.10.2015-30.9.2017.

 

Toukokuun lopussa 2015 jätin hakemuksen Horizon2020-ohjelman REFLECTIVE-2-2015 -hakuun otsikolla ”Protest as European cultural heritage”. Hankeidea lähti liikkeelle pilottihankkeesta ”Performanssi kulttuurin, vallan ja uskon kolmiossa” (vastuullinen tutkija Pertti Anttonen), joka sai tulevaisuusrahastolta rahoitusta vuonna 2013. Sain EU-hankkeen valmisteluun Humanistiselta tiedekunnalta 13 000 euron hankevalmistelurahoituksen vuodelle 2014. Rahoituksella järjestettiin hankekokous elokuussa 2014. Konsortiossa oli mukana yhteistyökumppaneita 12 Euroopan maasta. Hakemus sai arvioinnissa pistemäärän 12,5/15, mikä ei kuitenkaan riittänyt rahoitukseen.

 

Minulla on meneillään useita kotimaisia ja kansainvälisiä julkaisu- ja toimitushankkeita tutkimukseni aihepiireistä. Vuoden 2015 lopussa ilmestyi Journal of Finnish Studies-julkaisun teemanumero ”Finnish Working-class literature: international influences and new research trends” (18/2), jonka toimitin yhdessä  FT Kati Launiksen kanssa. Teemanumeroon sisältyy yhdeksän artikkelia (yksi niistä oma artikkelini), jotka käsittelevät suomalaista työväenkirjallisuutta sadan vuoden aikaperspektiivillä. Olen myös toimittanut Pertti Anttosen ja Cecilia af Forsellesin kanssa artikkelikokoelman”Oral Tradition and Book Culture”, joka on parhaillaan arvioitavana Studia Fennica-sarjaan. Prof. Heiko Drosten (Tukholman yliopisto) kanssa toimitan artikkelikokoelmaa ”Hand-written newspapers as an alternative medium during the early modern and modern period”, joka perustuu syyskuussa 2015 Uppsalassa pidettyyn seminaariin.

 

2.3. Toiminta tiedeyhteisössä ja tieteellisissä verkostoissa                  

 

Opiskeluaikanani toimin aktiivisesti Nefa-Helsinki ry:ssä (Napakaira-lehden päätoimittajana 1980–1981 sekä taloudenhoitaja) sekä Suomen Antropologisessa Seurassa, jossa olin taloudenhoitaja 1986–1988 ja 1991.

 

Kuuluin Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seuran hallitukseen 1993–1999 ja olen osallistunut seuran toimintaan monin tavoin: seuran seminaareihin alustajana ja järjestäjänä sekä vuoden 1999 vuosikirjan toimittajana. Vuonna 2009 suunnittelin seuran kesäseminaarin aiheesta ”Lukeva ja kirjoittava työläinen” ja toimitin sen pohjalta sen pohjalta seuran vuosikirjan (2010) yhdessä Sami Suodenjoen ja Taina Uusitalon kanssa.

 

Väitöskirjani johdosta minulle myönnettiin vuonna Työväenperinne ry:n jakama Työväentutkimuspalkinto (2006) sekä Karkkilan kaupungin kulttuurin mainetekopalkinto (2005). Vuosina 2008 ja 2009 olin Työväentutkimuspalkinnon palkintoraadin puheenjohtaja.

 

Olen perehtynyt teollisuusyhteisöjen kulttuuriperintöön yhteistyöverkostossa, joka lähti liikkeelle kotikaupunkini Karkkilan talousvaikeuksista 1990-luvun alussa. Vuonna 1995 järjestetyssä symposiumissa Crisis, Chaos or Challenge? olin keskeinen koordinaattori ja vastuuhenkilö. Symposiumin järjestivät Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura sekä Karkkilan kulttuuriyhdistys Lyyti. Symposiumin luentojen pohjalta toimitettiin englanninkielinen kirja (Hänninen & Salmi-Niklander & Valpola 1999, ks. julkaisuluettelo).

Vuonna 1998 suunnittelin Karkkilassa järjestettyyn Lasten Tehdas –tapahtumaan laajan näyttelyosaston, johon osallistui monia perinnealan laitoksia ja tutkijoita. Tapahtuma järjestettiin EU:n Kaleidoskooppi-rahaston tuella. Siihen liittyi myös tutkijasymposium Exploring Childhood Space (ks. Makkonen 1998, Salmi-Niklander 1998).

 

 

Tohtorintutkinnon jälkeen olen osallistunut muistitietotutkijoiden kotimaiseen ja kansainväliseen toimintaan. Olen ollut  Finnish Oral History Networkin sihteeri 2006–2008 sekä sen järjestämien tutkijasymposiumien ”Memory and Narration” (Helsinki 15.-17.11.2006) sekä ”Oral history and ethics” (3.-4.12.2008) koordinaattori. Edellisen symposiumin esitelmien pohjalta toimitin Ulla-Maija Peltosen kanssa Suomen Antropologi-lehden oral history-teemanumeron 3/2007. Osallistuin myös pohjoismais-baltialaisessa muistitiedon tutkijoiden verkoston seminaareihin Tartossa, Riiassa ja Hamarissa (2005-2006). (Fingerroos & Laakkonen & Salmi-Niklander 2006.) Kuuluin FOHN:in ohjausryhmään 2006-2012

 

Olen ollut mukana kirjoittamisen ja kirjahistorian historian kotimaisissa ja kansainvälisissä tutkimusverkostoissa. Työskentelin 2005–2006 Anna Makkosen (nyk. Kuismin) tutkimusryhmässä ”Kirjoittamisen kulttuuri 1800-luvun Suomessa”. Olen ollut mukana Professori Lea Laitisen johtamassa tutkimushankkeessa ”Kansanihmiset ja kirjallistuminen 1800-luvun Suomessa” (Suomen Akatemian rahoitus 2008–2011) nuorempien tutkijoiden mentorina sekä keväällä 2010 pidetyn monitieteisen kurssin opettajana. Kirjoitin artikkelin tutkimushankkeen julkaisuun Kynällä kyntäjät (SKS 2013).

 

Osallistuin vuonna 2009 kahteen tutkivaan työpajaan Suomessa (Kiljava 4.–5.6.) ja Tanskassa (Kööpenhamina 3.–4.12.), jotka järjesti NOS-H-rahoituksella pohjoismainen tutkijaverkosto ”The Common People and the Processes of Literacy in the Nordic Countries”. Julkaisin artikkelin pohjalta julkaistussa teoksessa White field, black seeds. Nordic literacy practices in the long nineteenth century. (toim. Anna Kuismin & Matthew Driscoll, SKS 2013). 

 

Kuulun kirjahistorian merkittävimpään kansainväliseen järjestöön SHARP:iin (Society for the History of Authorship, Reading and Publishing) ja olen osallistunut sen konferensseihin vuodesta 2000 lähtien. SHARP:in 18. konferenssi järjestettiin Helsingissä 17.–21.8.2010 teemalla “Book Culture from Below”. Olin konferenssin ohjelmatoimikunnan puheenjohtaja ja järjestin satututkimusta käsittelevän paneelin, joka oli merkittävä puheenvuoro ajankohtaisessa folkloristisessa debatissa. Olin myös jäsenenä SHARP:in 17. konferenssin (Toronto, 23.—27.6.2009) ohjelmatoimikunnassa. Olen saanut SHARP:in piirissä useita luottamustehtäviä: olen ollut Suomen kansainvälinen yhdyshenkilö (Foreign liaison) vuodesta 2012 sekä DeLong-kirjapalkinnon kolmihenkisen tuomariston jäsen vuodesta 2013. Kesällä 2013 minut pyydettiin mukaan SHARP-järjestön tulevaisuutta hahmottavaan SHARP Futures-toimikuntaan. 24.9. 2015 pidin kutsuesitelmän kirjahistoriallisessa konferenssissa ”The minority book: historical experiences and modern expressions in the global world”. Toimin Suomen Kirjahistoriallisen Seuran sihteerinä 2011-2014 ja vuodesta 2014 olen seuran puheenjohtaja.  

 

Tutkimusintressini kytkeytyvät myös kasvatushistoriaan, joka viime vuosina on virinnyt monitieteisenä tutkimusalana. Olin ollut Kasvatus & Aika-verkkojulkaisun (www.kasvatus-ja-aika.fi) toimittaja sen perustamisesta lähtien (2007) vuoteen 2012. Toimitin kirjoittamisen historian teemanumeron (3/2008) yhdessä Anna Kuisminin kanssa, lapsuuden historian teemanumeroa (3/2009) yhdessä Saara Tuomaalan ja Juhani Tähtisen kanssa sekä Uskonto ja kasvatus-teemanumeron (4/2011) yhdessä Päivi Salmesvuoren kanssa.

 

Toimitustehtävieni ohella olen toiminut vertaisarvioijana suomalaisissa ja kansainvälisissä julkaisuissa: Nord Nytt (2004), Elore (2006), Suomen Antropologi (2008), Historia Mirabilis (2008 ja 2011), Ethnologia Fennica (2009), Kasvatus (2011), Scandinavian Journal of History (2014), Rationality & Society (2015). Olen myös antanut lausuntoja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuralle tarjotuista käsikirjoituksista 2010-2014.

 

Olen tutkijanurani aikana työskennellyt useaan otteeseen ulkomailla. Keväällä 1993 tein kolmen kuukauden ajan arkisto- ja kenttätyötutkimusta Kanadassa Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran apurahalla. Keväällä 1995 oli kuusi viikkoa Nordplus-opettajanvaihdossa Uppsalan yliopiston etnologian laitoksella. Vietin Uppsalassa myös kevätlukukauden 1997 kirjoittamassa väitöskirjaani Alfred Kordelinin rahaston apurahan turvin. Kevätlukukaudella 1999 olin kolme viikkoa Tarton yliopiston folkloristiikan laitoksella Helsingin yliopiston tutkijavaihdossa. Vuonna 2004 vierailin kaksi viikkoa Tukholmassa Suomalais-ruotsalaisen kulttuurirahaston apurahalla. Syksyllä 2009 olin kolme viikkoa vierailevana tutkijana Sheffieldin yliopiston Bahtin-tutkimuskeskuksessa. Akatemiatutkijakaudellani olen vieraillut kahdesti Liverpool John Moores –yliopistossa: keväällä 2012 ja kuukauden keväällä 2015. Jälkimmäisen vierailun yhteydessä järjestettiin myös seminaari yhdessä ”Pirstaloituneet visiot”-hankkeen kanssa.  

 

 

3. Opetus ja opinnäytteiden ohjaus

 

3.1. Opetusfilosofia ja pedagoginen koulutus

 

Olen hankkinut kokemusta yliopisto-opettamisesta folkloristiikan assistenttina (1991-2003) ja tohtorintutkinnon suorittamisen jälkeen tuntiopettajana. Lukuvuonna 2005–2006 osallistuin humanistisen tiedekunnan yliopistopedagogiikan koulutukseen (10 op). Olen antanut opetusnäytteet folkloristiikan tohtoriassistentin viranhaun yhteydessä 27.3.2006 sekä folkloristiikan dosentuuria varten 10.12.2007. Molemmista olen saanut arvosanaksi hyvä. Annoin opetusnäytteen 31.3.2016 folkloristiikan yliopistonlehtorin tehtävää varten.

 

Voin tiivistää opetusfilosofiani seuraaviin avainsanoihin: vuorovaikutus, kokonaisvaltaisuus, luottamus ja seikkailu. Akateeminen opetus parhaimmillaan on molemminpuolinen ja vuorovaikutteinen oppimisprosessi. Olen vahvasti sillä kannalla, että opiskelijoita tulee rohkaista löytämään oma akateeminen polkunsa ja oma tutkimusaiheensa heti opiskelun alkuvaiheista lähtien. Opettajan tehtävä on toimia oppaana, ohjata heitä lähteille ja auttaa täsmentämään ideoita ja metodeja. Ensimmäinen tutkielma voi olla hyvin vaativa myös lahjakkaimmille opiskelijoille: opettaja voi antaa tukea ja ohjata opiskelijan vaikeimpien karikoiden yli. Viime kädessä opiskelijan täytyy kuitenkin ottaa vastuu omasta työstään ja tehdä omat ratkaisunsa.

 

Kaikkien akateemisen koulutuksen osa-alueiden tulisi tukea toisiaan. Ensimmäisistä johdantokursseista lähtien opiskelijoita tulee rohkaista tiedon ja teorioiden itsenäiseen, kriittiseen arviointiin ja omien ajatusten kehittelyyn. Akateemista oppimisprosessia voidaan verrata seikkailuun, jonka tulos voi parhaimmassa tapauksessa yllättää sekä opettajan että oppilaat. Jopa ilmeiset harhapolut voivat johtaa uusiin löytöihin. Akateemisen opetuksen ja tutkimuksen seikkailulliset piirteet toteutuvat konkreettisimmin kenttätyössä, johon liittyy aina vuorovaikutusta akateemisen maailman ulkopuolisten ihmisten ja yhteisöjen kanssa.

 

Akateemisessa opetuksessa tärkeää on myös molemminpuolinen luottamus.Opiskelijan täytyy voida luottaa siihen, että yhden opettajan kanssa tehdyt sopimukset pätevät myös toisten opettajien kanssa. Alkuvaiheesta lähtien opiskelijat on perehdytettävä eettisiin kysymyksiin sekä akateemisessa yhteisössä että tutkimus- ja kenttätyössä.


3. 2. Opetuskokemus

 

Työskennellessäni folkloristiikan assistenttina 1989–2003 vastuualueenani oli jokavuotinen, aineopintojen alkuun ajoittuva kenttätyökurssi. Vastasin kurssien järjestelyistä, kenttätyötehtävien suunnittelusta, opiskelijoiden ohjauksesta sekä pidin kullakin kurssilla 6 – 8 tuntia luentoja tai ryhmäohjausta. Pidin luentoja myös niillä kenttätyökursseilla, joita en ole itse vetänyt.

 

Kenttätyökurssien aihepiirit ja yhteistyötahot:

 

1994              Lapsuus Fagerkullassa                              Fagerkullayhdistys

1995              Työkulttuuri Högforsin tehtaalla              Högfors-Valimo

1996              Varhaisnuorten seurustelukulttuuri          FM Anna Anttila (jatko-opinnot)

1998              Spiritismin pelaaminen                             FM Ari Rouvari (jatko-opinnot)

2001              Kouluikäisten leikkiperinne                      FM Reeli Karimäki (jatko-opinnot)

2002              Kulttuurikeskus Caisa                             Helsingin kaupungin tietokeskus

2003              Vanhat Norssit                                         Helsingin normaalilyseon perinne

2004              Elintarviketyöläisten Liitto                       Lihanleikkaajien perinne

 

Tavoitteenani oli liittää kenttätyökurssit todellisiin tutkimushankkeisiin. Monena vuonna järjestin kurssin yhteistyössä jonkun jatko-opiskelijan kanssa, joka keräsi aineistoa omaa tutkimustaan varten sekä samalla harjoitteli yliopisto-opettamisen perusteita.

Joitakin kenttätyökursseja järjestettiin yhteistyössä laitosten tai yritysten kanssa. Esimerkiksi kevätlukukaudella 2002 järjestin kenttätyökurssin yhteistyössä Helsingin kaupungin tietokeskuksen tutkijan Tuula Jorosen kanssa. Opiskelijat keräsivät aineistoa kulttuurikeskus Caisassa. Tätä aineistoa Tuula Joronen (2003) hyödynsi tutkimusraportissaan.

 

Etnografinen elokuva on yksi pitkäaikaisista kiinnostuksen kohteistani opetuksessa ja tutkimuksessa. Toteutin assistenttina useita video- ja elokuvahankkeissa kenttätyökurssien syventävinä jatkokursseina yhteistyössä elokuva-alan ammattilaisten kanssa. Ensimmäisen kurssin (syyslukukausi 1994) tuloksena oli video ”Pirunviulu ja maailmanpiilo”, joka käsittelee lastenkulttuuria omalla asuinalueellani Karkkilan Fagerkullassa (ks. Latvala 1995 ja Salmi-Niklander 1995).

 

Toinen hanke toteutettiin yhteistyössä Taideteollisen korkeakoulun elokuvataiteen osaston kanssa vuosina 1997–1998. Siihen liittyi opetuksen vaihtoa sekä yhteinen seminaari. Folkloristiikan ja elokuvataiteen opiskelijat ja opettajat vierailivat Komin tasavallassa kenttätyö- ja kuvausmatkoilla useaan otteeseen. Tuloksena oli runsaasti editoitua ja arkistoitua videomateriaalia sekä TV-elokuva ”Sergei lähtee kouluun” (1999). (Ks. Heikkinen 1998).

 

Olen vuosina 2006–2008 opiskellut elokuvakäsikirjoittamisen perusteita (yhteensä 22 opintopistettä) Taideteollisen korkeakoulun avoimessa yliopistossa ja Tampereen ammattikorkeakoulussa. Suoritin myös käsikirjoittamisen monimuotokoulutuksen Oriveden opistossa 2009–2010. Voin hyödyntää näitä valmiuksia myös folkloristiikan opetuksessa, sillä käsikirjoittamisen perusteiden hallinta antaa mahdollisuuksia perinneaineistojen monipuoliseen hyödyntämiseen.

 

 

Assistenttikauteni päättymisen jälkeen olen antanut tuntiopetusta. Seuraavassa tiivistelmä yksin tai yhteistyönä opettamistani kursseista:

 

  • Muistitieto ja kirjoittamalla kertominen (Folkloristiikka, Avoin yliopisto 2004 ja 2005)
  • Folkloristiikan metodologian praktikum (dos. Ulla-Maija Peltosen kanssa 2005-2007, dos. Pertti Anttosen kanssa 2009, FT Eija Starkin kanssa 2011)
  • Suullisen perinteen representaatiot ja 1800-luvun opiskelijakulttuuri (2008)
  • Dosenttiluentosarja ”Arkikerronnan tutkimuksen suuntauksia” (syys-lokakuu 2010)
  • Muistitietotutkimuksen klassikoita ja uusia tuulia, marras-joulukuu 2012
  • Muistitietotutkimus liikkeessä, marras-joulukuu 2014 2014
  • ”Eri mieltä – Johdatusta yleisötyöhön taidemuseo Kiasmassa” (syys-lokakuu 2015), yhteistyössä Päivi Salmesvuoren ja Mikko-Olavi Seppälän sekä Kiasman henkilökunnan kanssa
  • Henkilökohtainen kerronta (FT Eerika Koskinen-Koivisto ja FM Anna Kajander), marraskuu 2015

 

Kurssit ovat sisältäneet luento-opetusta, arkistoaineistoon tutustumista, analyysiharjoituksia ja esseiden kirjoittamista. Yliopistopedagogiikan opintojen kehittämistehtävänä suunnittelin osaksi metodologian praktikumia metodologisen verkkokeskustelun (2006), jonka avulla voitiin edistää opiskelijoiden valmiuksia tieteelliseen keskusteluun ja kriittiseen lukemiseen. Uusimmat kurssini kytkeytyvät tutkimushankkeisiini.

 

3.3. Opinnäytteiden ohjaaminen ja tarkastukset

 

Ohjasin Kari Huuskosen (väitös tammikuussa 2011) ja Ulla Savolaisen (väitös tammikuussa 2015) väitöskirjoja Helsingin yliopiston folkloristiikan oppiaineessa.  Parhaillaan ohjaan neljää väitöskirjaa: FM Andreas McKeough (folkloristiikka), FM Anna Kajander (kansatiede), VTM Anna Rajavuori (poliittinen historia) ja VTM Riikka Taavetti (poliittinen historia).

 

Olen tarkastanut seuraavat pro gradu-tutkielmat ja lisensiaatintutkimukset. Näistä olen toiminut myös Marja-Leena Jalavan, Tiina Kaarelan ja Pauliina Pajalan tutkielmien ohjaajana:

 

  • Eerika Koskinen, pro gradu, Folkloristiikka, Jyväskylän yliopisto (2005)
  • Nina af Enehjelm, lisensiaatintutkimus, Folkloristiikka, Helsingin yliopisto (2005)
  • Anne Niemi, lisensiaatintutkimus, Etnologia, Åbo Akademi (2006)
  • Tiina Kaarela, pro gradu, Folkloristiikka, Helsingin yliopisto (2007)
  • Pauliina Pajala, pro gradu, Folkloristiikka, Helsingin yliopisto (2007)
  • Ulla Savolainen, pro gradu, Folkloristiikka, Helsingin yliopisto (2007)
  • Marja-Leena Jalava, pro gradu, Folkloristiikka, Helsingin yliopisto (2008)
  • Marjatta Fyrstén, lisensiaatintutkimus, Kotimainen kirjallisuus, Oulun yliopisto 

          (2009)

  • Sami Suodenjoki, lisensiaatintutkimus, Historiatiede, Tampereen yliopisto (2009)
  • Tiia Haapakoski, pro gradu, Kansatiede, University of Helsinki (2013)
  • Anna Kajander, pro gradu, Kansatiede, University of Helsinki (2014)

 

 

Olen toiminut seuraavien väitöskirjojen esitarkastajana:

 

  • Anni Peura, Kasvatustiede, Helsingin yliopisto (2008)
  • Elina Makkonen, Perinteentutkimus, Joensuun yliopisto (2009)
  • Piret Paal, Folkloristiikka, Helsingin yliopisto (2010)
  • Elina Katainen, Poliittinen historia, Helsingin yliopisto (2013)

 

Toimin Piret Paalin vastaväittäjänä 15.1.2011 yhdessä dos. Ilka Haarnin kanssa.

 

3.4. Muut opetukseen ja hallintoon liittyvät tehtävät

 

Hallintotehtävistä assistenttikaudellani keskeisimpiä olivat opinto-oppaiden toimittaminen, opetusohjelmien suunnittelu sekä tutkijaseminaarien ja -vierailujen organisointi.

Vastasin kahden perusopintojen kuulusteluista (yhteensä 8 opintoviikkoa). Toimin joka toinen vuosi pääsykokeiden vastuuhenkilönä ja vastasin mm. analyysitehtävän kehittämisestä (vuodesta 1997). Kuuluin humanistisen tiedekunnan valintalautakuntaan 1997–1998 sekä 2001–2002 ja olin kulttuurien tutkimuksen laitoksen johtoryhmän varajäsen 2007–2009.

 

Olen antanut lausunnot dosentin arvoa varten FT Kati Mikkolalle (folkloristiikka, Helsingin yliopisto) ja FT Kaisa Vehkalahdelle (kulttuuri- ja sosiaalihistoria, Oulun yliopisto) vuonna 2015.

 

4. Muu toiminta

 

Olen pitänyt omista tutkimusaiheistani yleisöluentoja ja -esitelmiä sekä antanut lehti- ja radiohaastatteluja keskimäärin kaksi-kolme kertaa vuodessa. Puhuin väitöskirjastani Eeva Luotosen ”Viisasten kerho”-ohjelmassa (Ylen Ykkönen 30.–31.3. 2004). Kesäkuussa 2005 pidin esitelmän valtakunnallisilla Kotiseutupäivillä Lahdessa. Vuonna 2007 pidin juhlapuheen Karkkilan työväenopiston kevätjuhlassa (22.4.) sekä luennoin Jokioisten kansanopistossa (10.10.).

 

Olen hyödyntänyt erityisosaamistani järjestöissä ja vapaamuotoisissa verkostoissa. Monet näistä liittyvät asukas- ja vanhempaintoimintaan. Olin toinen kirjoittaja Karkkilan Haukkamäen koulun satavuotishistoriikissa (Hasselman & Salmi-Niklander 1999, ks. julkaisuluettelo). Tämä kenttätyö- ja tutkimusprosessi antoi paljon hyödyllistä tietoa ja kokemuksia myös omaa tutkimustani ja opetustani varten.

 

5. Lähteet

 

  Fingerroos, Outi & Laakkonen, Simo & Salmi-Niklander, Kirsti. Finnish Oral History Network. – Elore 1/2006. (http://www.elore.fi/arkisto/1_06/fls1_06.pdf)

   Heikkinen, Aino 1998: Koulu kulttuurin tukijana. Havaintoja oman kulttuurin opetuksesta komilaisessa oppilaitoksessa. Elore 2/1998. (http://cc.joensuu.fi/~loristi/1_95/hei298.html)

  Joronen, Tuula 2003: Helsingin ulkomaalaispolitiikan teoria ja käytäntö. Kansainvälinen kulttuurikeskus Caisa. Helsingin kaupungin tietokeskus. Tutkimuksia 1. Helsinki.

  Latvala, Pauliina 1995: Videokamera lasten pihapiirissä. Elore 1/1995. (http://www.elore.fi/arkisto/1_95/lat.195.html).

  Makkonen, Elina 1998: Lastenkulttuuria, kerrontaa ja lapsuuden tiloja. Elore 2/1998. (http://www.elore.fi/arkisto/2_98/hei298.html)

   Salmi-Niklander, Kirsti 1998: Lasten Tehtaan opetuksia. Elore 2/1998 (http://www.elore.fi/arkisto/2_98/sal298.html)

 

 

 

 

Sulje
Lisätietoja affiliaatiostaAkatemiatutkija (HY); Academy Research Fellow (HY); Folkloristiikan dosentti (HY); Adjunct professor, Folklore Studies

Curriculum Vitae

Valikoidut julkaisut

  1. Lukeva ja kirjoittava työläinen

    Salmi-Niklander, K. (toim.), Suodenjoki, S. (toim.) & Uusitalo, T. (toim.) 2010 Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura. 298 Sivumäärä (Väki voimakas; painos 2010, nro 23)

    Tutkimustuotos: Tieteellinen - vertaisarvioituAntologia

  2. Menetetty sankaruus.: Mahdollisuuksien retoriikkaa

    Salmi-Niklander, K. 2010 Kirjoituksia sankaruudesta. Kemppainen, I. & Peltonen, U-M. (toim.). Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Vuosikerta 2010, s. 288-324 36 Sivumäärä (Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia; painos 2010, nro 1283)

    Tutkimustuotos: Tieteellinen - vertaisarvioituLuku

  3. Tehtaiden, kasarmien ja savupirttien kynänkäyttäjiä: Lukeva ja kirjoittava työläinen tuoreen kansainvälisen tutkimuksen kohteena.

    Salmi-Niklander, K. 2010 Pitkänsillan tuolla puolen...: Puheenvuoroja työväenliikkeen historiasta, tilasta ja tulevaisuudesta. Suoranta, A. & Lähteenmäki, M. (toim.). Työväen Arkisto, Vuosikerta 2010, s. 107-112 6 Sivumäärä (Työväen Arkiston julkaisuja; nro 5)

    Tutkimustuotos: TieteellinenLuku

Näytä kaikki (74) »

Valikoidut aktiviteetit

  1. The 18th Annual conference of SHARP "book culture from below"

    Salmi-Niklander, K. (Puheenjohtaja)
    1 tammikuuta 200920 elokuuta 2010

    Aktiviteetti: Tapahtumaan osallistuminen tai tapahtuman järjestäminenKonferensseihin, kursseille ja seminaareihin osallistuminen ja näiden järjestäminen

  2. BCLA "Archives" Conference

    Salmi-Niklander, K. (Puhuja: esitelmän pitäjä)
    5 heinäkuuta 20108 heinäkuuta 2010

    Aktiviteetti: Tapahtumaan osallistuminen tai tapahtuman järjestäminenKonferensseihin, kursseille ja seminaareihin osallistuminen ja näiden järjestäminen

Näytä kaikki (110) »

Uusimmat palkinnot

  1. Työväentutkimuspalkinto

    Kirsti Salmi-Niklander (Vastaanottaja), 10 maaliskuuta 2005

    Palkinto: Palkinnot ja kunnianosoitukset

Näytä kaikki (1) »

ID: 101319