Henry Bacon

Henkilö

Curriculum Vitae

                                                                                                       

 

HENRY BACON: CURRICULUM VITAE JA JULKAISULUETTELO      

Syyskuu 2016

    

Syntynyt Helsingissä 4.12.1957

Suomen ja Ison-Britannian kansalainen

Täysin kaksikielinen (suomi / englanti)

 

 

Sisältö:

 

  1. Opinnot
  2. Työtehtävät
  3. Muu akateeminen toiminta

3.1.   Opponoinnit ja muut opinnäytteiden tarkastukset

3.2.   Pro gradu -töiden ohjaus

3.3.   Jatko-opintojen ohjaus

3.4.   Projektien ja seminaarien suunnittelu ja toteuttaminen

3.5.   Jäsenyydet tieteellisissä yhteisöissä

3.6.   Toimituskuntien jäsenyydet

  1. Yhteiskunnallinen vaikuttaminen
  2. Palkinnot ja arvonimet
  3. Julkaisuluettelo

6.1.   Monografiat

6.2.   Artikkelit tieteellisissä julkaisuissa

6.3.   Toimitetut julkaisut

6.4.   Artikkelit Rondo-lehdessä

6.5.   Artikkelit Filmihullu-lehdessä

6.6.   Artikkelit muissa julkaisuissa

6.7.   Arvostelut tieteellisistä teoksista

6.8.   Konferenssi- ja festivaaliraportit

6.9.   Keskustelupuheenvuorot lehdissä

6.10.               Oppimateriaali

6.11.               Laajat käännöstyöt

  1. Radio-ohjelmat, tärkeimmät esiintymiset radiossa
  2. Esiintymiset televisio-ohjelmissa
  3. Teatteriohjaukset

 

 

1. OPINNOT

 

Ylioppilastutkinto Pirkanmaan Yhteiskoulussa keväällä 1976.

 

Opintoja Tampereen Teknillisessä Korkeakoulussa vuosina 1976-80.

 

Royal Society of Arts Preliminary Certificate in Teaching English as a Foreign Language International House:ssa Lontoossa syyskuussa 1981.

 

Opintoja Helsingin Yliopistossa alkaen syksystä 1986.

  • Filosofian kandidaatin tutkinto 15.5.1990, pääaineena teatteritiede, sivuaineena musiikkitiede. Arvosana Magna cum laude
  • Filosofian lisensiaatin tutkinto 18.12.1990. Arvosana cum laude
  • Filosofian tohtorin tutkinto 24.5.1994. Arvosana Magna cum laude

 

 

2. TYÖTEHTÄVÄT

 

Tampereen Teknillisen Korkeakoulun Ylioppilaskunnan korkeakoulupoliittinen sihteeri 1.10.77 - 28.2.78.

 

Tampereen Teknillisen Korkeakoulun Ylioppilaskunnan pääsihteeri 1.3.78 -31.3.80.

 

Administrative assistant Cultural Interchange Servicessä Lontoossa 1.11.80 - 31.7.81.

 

Englannin opettajana Pacemaker Language Programming oy:ssä ja Habil oy:ssä Helsingissä 20.10.81 - 31.5.82.

 

Englannin opettajana Suomen Kieli- ja Liikekonsultointi oy:ssä Helsingissä 1.1.84 - 31.5.85.

 

Englannin- ja/tai suomenkielenopettajana Karkun Evankelisessa Kansanopistossa, Kisakallion Urheiluopistossa sekä Nurmeksen Evankelisessa Kansanopistossa erilaisilla kesäkursseilla.

 

Englannin opetusta ja käännöstöitä freelance pohjalta mm. Helsingin Yliopiston musiikkitieteenlaitokselle, Sibelius-Akatemialle, Suomen Kansallisoopperalle, Yleisradio oy:n musiikkiosastolle, Oikeusministeriölle, Sisäasiainministeriölle ja Neste oy:lle.

 

Vapaa toimittaja, pääaloina musiikki, ooppera ja elokuva.

 

Tuntiopettajana Helsingin Yliopistossa 1990 alkaen sekä Sibelius Akatemiassa syksyllä 1991 ja 1992.

 

Elokuva- ja TV-tutkimuksen määräaikainen yliassistentti 1.9.94-31.12.94 sekä määräaikainen apulaisprofessori 1.1.95-31.7.1998 Oulun Yliopiston Taideaineiden ja antropologian laitoksella (ent. Kirjallisuustieteen ja kulttuuriantropologian laitos).

 

Helsingin Yliopiston teatteritieteen dosentti 16.10.1995 alkaen. Elokuva- ja televisiotutkimuksen opintokokonaisuuden vastuuhenkilö Helsingin Yliopiston Teatteritieteen laitoksella keväästä 1996 lähtien.

 

Suomen elokuva-arkiston tutkija 1.4.1999-30.4.2003.

 

Projektipäällikkö Suomen elokuva‑arkistossa 1.5.2003-31.7.2004, tehtävänä radio‑ ja televisioarkiston suunnitteleminen.

 

Helsingin yliopiston elokuva- ja televisiotutkimuksen professori 1.8.2004 alkaen (viisivuotinen professuuri, joka sittemmin vakinaistettiin ja täytettiin kutsumismenetellyllä)

 

 

 

3. MUU AKATEEMINEN TOIMINTA

 

3.1 Projektit

 

  1. A Transnational History of Finnish Cinema -akatemiaprojektin johtaminen (2012-2014)

 

 

3.2 Opponoinnit ja muut opinnäytteiden tarkastukset

 

  1. Timo Pärkän pro gradu -tutkielman Elokuva ja "uusi neuvostoihminen" - Neuvostoliittolaisten näytelmäelokuvien osuudesta 1930-luvun sosiaalisessa integraatiossa tarkastaminen Oulun yliopiston aate- ja oppihistorian laitos, kesäkuu 1996.
  2. Pasi Nyyssösen pro gradu -tutkielman Hugo Münsterberg - psykologi elokuvateoreetikkona tarkastaminen Oulun yliopiston aate- ja oppihistorian laitos, helmikuu 1997.
  3. Ville Juutisen pro gradu tutkielman Koneihiminen inhimillistyy - Terminator-elokuvien gender-representaatiot Hollywood-elokuvien kontekstissa tarkastaminen. Oulun yliopiston taideaineiden ja antropologian laitos, toukokuu 1997.
  4. Eeva Kurjen tohtorinväitöskirjan Varjojen ritarit - Jean-Pierre Melvillen elokuvat ja eksistentialistinen moraali opponointi. Taideteollisen korkeakoulun elokuvataiteen osasto, lokakuu 1997.
  5. Juha Hemánuksen taiteellisen lopputyön Angelika ja siihen liittyvän raportin sekä tutkielman Laulajan eleestä ja näyttelijäntyöstä musiikkidraamassa - havaintoja ohjaajantyöstä wagnerilaisesta horisontista tarkastaminen. Teatterikorkeakoulun ohjaajatyön laitos, joulukuu 1997.
  6. Lasse Keson Lisensiaatintyön Kuulokulmia äänilavasteissa - Näkökulmia äänen ilmaisullisista mahdollisuuksista klassisessa elokuvakerronnassa tarkastaminen. Taideteollisen korkeakoulun elokuvataiteen osasto, syyskuu 1998.
  7. Pasi Nyyssösen lisensiaatintutkielman Psykologin elokuvateoria: Hugo Münsterberg tarkastaminen. Oulun Yliopiston Aate- ja oppihistorian laitos, kesäkuu 1999.
  8. Kirsi Hantulan pro gradu -tutkielman Edustuksellisen ja osallistuvan demokratiateorian vaikutuksia sähköisen joukkoviestinnän piirissä tarkastaminen. Oulun Yliopiston Taideaineiden ja antropologian laitos, tammikuu 2000.
  9. Suvi Rauramon pro gradu -tutkielman Dive into the storyworld ‑ Construction of space with narrative elements and point of view in computer games tarkastaminen. Helsingin Yliopiston viestinnän laitos, toukokuu 2000.
  10. Ilona Reinersin väitöskirjatyön Taiteen muisti ‑ Theodor W. Adornon kriittinen filosofia ja historian muistaminen esitarkastus. Helsingin yliopisto, estetiikan oppiaine, tammikuu 2001.
  11. Edellisen opponointi yhdessä J. Kotkavirran kanssa. Kesäkuu 2001.
  12. Harri Kilven pro gradu -tutkielman Classified Histories: The Representation of Class in British Costume Film 1945‑70 tarkastaminen. Helsingin yliopiston historian laitos, marraskuu 2001.
  13. Päivi Tonterin pro gradu -tutkielman Kertovat sanat ja sakset ‑ Henkilöiden hahmottuminen Juhani Ahon romaanissa sekä Nyrki Tapiovaaran ja Aki Kaurismäen elokuvissa Juha tarkastaminen. Helsingin yliopisto, taiteiden tutkimuksen laitos, kotimaisen kirjallisuuden oppiaine, marraskuu 2001
  14. Ritva Olsbon pro gradu ‑tutkielman Coin repas, intérieur nuit tarkastaminen Jyväskylän yliopiston romaanisten ja klassisten kielten laitos, huhtikuu 2003
  15. Petteri Salomaan taiteellisen tohtorintutkintoon kuuluvan kirjallisen työn Rivolgete a lor lo sguardo ‑ Mozartin matalien miesäänten roolit ja niiden ensimmäiset esittäjät tarkastaminen. Sibelius-akatemia, DocMus, 22.04.2003
  16. Antti Aution pro gradu -tutkielman The cinema of Takeshi Kitano: a neo‑auterist approach.
  17. tarkastaminen. Oulun yliopiston Taideaineiden ja antropologian laitos, elokuvatutkimuksen oppiaine, lokakuu 2003.
  18. Nina Kurjen pro gradu -tutkielman Muoto ja merkitys. Tutkielma rakenteen ja tematiikan vuorovaikutuksesta Jarmo Lampelan elokuvassa Joki tarkastaminen. Helsingin yliopiston taiteiden tutkimuksen laitos, teatteritieteen laitos, toukokuu 2004.
  19. Riikka Tuomarlan pro gradu -tutkielman Autenttinen arkipäiväisyys ja läsnäolon estetiikka. Helsingin yliopiston taiteiden tutkimuksen laitos, toukokuu 2004.
  20. Lausunto FT Anu Koivusen pätevyydestä dosentiksi. Helsingin Yliopisto, kesäkuu 2004.
  21. Lausunto FT Anu Koivusen pätevyydestä biträdande lektorskap virkaan. Stockholms Universität, institutionen för filmvetenskap, kesäkuu 2004.
  22. Tiedekunnan edustajana toimiminen Kai Lassfolkin väitöstilaisuudessa. Väitökirjan nimi: Music Notation as Objects – An Object-Orientated Analysis of the Common Western Music Notation System. Helsingin yliopisto, taiteidentutkimuksen laitos, musiikkitieteen oppiaine, 20.10.2004.
  23. Lausunto FT Kimmo Laineen pätevyydestä dosentiksi. Tampereen  Yliopisto, kesäkuu 2004.
  24. Kaisa Hiltusen tohtorinväitöskirjakäsikirjoituksen Images of Time, Thoughts and Emotions – Narration and Style in Krzysztof Kieślowskin’s Late Fiction Films esitarkastus. Jyväskylän yliopisto, taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen laitos, helmikuu 2005
  25. Liisamaija Hautsalon lisensiaatintutkimuksen Kohti yliaistillista – kerroksellisuus Kaukaisen rakkauden libretossa tarkastaminen. Helsingin yliopisto, taiteidentutkimuksen laitos, musiikkitieteen oppiaine, toukokuu 2005.
  26. Tiedekunnan edustaja Petri Tervon väitöskirjan Kirurgisen operaation teatteri: - Teatterillinen kuva ja ihmismuodon esitettävyys avantgardistisen väkivallan näkökulmasta tarkastustilaisuudessa 2.12.2006.
  27. Lausunto Antti-Ville Kärjän tieteellisestä pätevyydestä audiovisuaalisen mediamusiikin tutkimuksen dosentiksi. Tampereen yliopisto, tammikuu 2007.
  28. Mari Maasillan tutkimuksen Transnational Cinema as an Arena for Cultural Contradictions – Case of Senegalese Karmen esitarkastus. Tampereen yliopisto, joukkoviestinnän laitos, huhtikuu 2007 sekä osallistumien arvolausetoimikunnan työskentelyyn, toukokuu 2007
  29. Pietari Käävän väitöskirjan The National and Beyond: the Globalization of Finnish Cinema in the films of Aki and Mika Kaurismäki, 1981-1995 opponointi (viva). University of East Anglia, huhtikuu 2008.
  30. Tiedekunnan edustajana toimiminen Esa Liljan väitöstilaisuudessa. Väitöskirjan nimi: Theory and Analysis of Classic Heavy Metal Harmony. Helsingin yliopisto, taiteidentutkimuksen laitos, musiikkitieteen oppiaine, 17.10.2009.
  31. Tiedekunnan edustaja Janne Vanhasen väitöstilaisuudessa. Väitöskirjan nimi: Encounters with the Virtual – The Experience of Art In Gilles Deleuze's Philosophy. Helsingin yliopisto, Filosofian, historian, kulttuurin- ja taiteidentutkimuksen laitos, 15.10.2010.
  32. Tiedekunnan edustaja Anne Sorosen väitöstilaisuudessa. Väitöskirjan nimi: Tavallisuudesta tyylikkyyteen: Sukupuoli ja maku kodinmuutosohjelmissa. Helsingin yliopisto, Filosofian, historian, kulttuurin- ja taiteidentutkimuksen laitos, 11.11.2011.
  33. Lausunnon antaminen Anu Koivusen ansioista viran muuttamisessa elokuvatutkimuksen professuuriksi. Humanistiska fakultet, Stockholms universitet. Helmikuu 2012.
  34. Kustoksena Jaakko Seppälän väitöstilaisuudessa. Väitöskirjan nimi: Hollywood tulee Suomeen. Amerikkalaisten elokuvien maahantuonti ja vastaanotto kaksikymmentäluvun Suomessa. Helsingin yliopisto, Filosofian, historian, kulttuurin- ja taiteidentutkimuksen laitos, 7.6.2012.
  35. Tiedekunnan edustaja Sami Sjöbergin väitöstilaisuudessa. Väitöskirjan nimi: Anteror Future – Essays on Messianism, Anti-Rationality, and Mystical Language in Lettrism. Helsingin yliopisto, Filosofian, historian, kulttuurin- ja taiteidentutkimuksen laitos, 11.06.2012.
  36. Lausunto Jukka Kortin pätevyydestä televisiotutkimuksen dosentuuriin. Aalto yliopisto, Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu, lokakuu 2012.
  37. Inka Kunnalan pro garadu –tutkielman Näkyykö tähtiä? Tähtinäytteleminen ja vastaanotto suomalaisessa teatterissa tarkastaminen. Helsingin yliopisto, teatteritieteen oppiaine. Marraskuu 2012
  38. Lausunnon antaminen Journal of Scandinavian Cinema -julkaisun tieteellisistä ansioista Nordisk Samarbeidsnemd for humanistisk og samfunnssvitenskapelig forskning:lle. Marraskuu 2012.
  39. Timo Korhosen väitöskirjan Hyvän reunalla. Dokumenttielokuva ja välittämisen etiikka.opponointi. Aalto yliopisto, 18.1.2013.
  40. Laura Gottlebenin pro gradu -tutkielman From VHS to viral: the film author and spectator in the era of new media tarkastaminen. Art Theory, Criticism and Management -koulutusohjelma. Helmikuu 2013.
  41. Heini Lindforsin  pro gradu -tutkielman Yhteiskunnalliset kurinpitolaitokset katseen mekanismit  ja niiden suhde yksilöön  George Orwllin Nineteen Eighty-Four -romaanissa ja The Prisoner –televisiosarjassa tarkastaminen. Helsingin yliopisto, Yleisen kirjallisuustieteen oppiaine. Maaliskuu 2013.
  42. Ru Jian pro gradu –tutkielman Homecoming Tour: Rethinking the Interrelationship between Chinese Filmmakers and Chinese Film Festivals tarkastaminen. Helsigin yliopisto, teatteritiede. Toukokuu 2013.
  43. Kustoksena Marianela Callejan väitöstilaisuudessa. Väitöskirjan nimi: Ideas of Time in Music. Helsingin yliopisto, musiikkitiede, 28.06.2013.
  44. Lausunnon antaminen kolmesta anomuksesta Turku Institute for Advanced Studies (TIAS):n tutkijapaikkahaussa, kesä 2013.
  45. Lausunnon antaminen kolmesta ASLA-Fulbright Graduate Program -stipendiohjelman hakemuksesta, kesä 2013.
  46. Lausunnon antaminen Jonna Smedbergin pro gradu -tutkielmasta Lupaattehan ettette kerro totuutta miehelleni. Kaunistelkaa. Sanda Petronion Communication Privacy Management -teorian (CPM) soveltaminen Aki Kaurismäen elokuvaan Le Havre. Helsingin yliopisto, puheviestinnän laitos. Syyskuu 2013.
  47. Riikka Soini-Ferraguton pro gradu -tutkielman Pirandello e il cinema. Il caso di Mal di luna dei fratelli Taviani tarkastaminen. Helsingin yliopisto, Italialainen filologia. Marraskuu 2013.
  48. Tiedekunnan edustaja Julia Pajusen väitöstilaisuudessa. Väitöskirjan nimi: Tulkintojen ristitulessa – Kristian Smedsin tuntematon sotilas teatteri- ja mediaesityksenä. Helsingin yliopisto, Filosofian, historian, kulttuurin- ja taiteidentutkimuksen laitos, 9.6.2017.
  49. Tiedekunnan edustaja Hannasofia Hardewickin väitöstilaisuudessa. Väitöskirjan nimi: The Narrative Role of Films in Four Contemporary Novels. Helsingin yliopisto, Filosofian, historian, kulttuurin- ja taiteidentutkimuksen laitos, 23.9.2017.
  1. Helena Yli-Kyynyn pro gradu -tutkielman Dokumenttielokuvan monimuotoisuus televisiossa – Katsaus Dokumenttiprojektin tarjontaan tarkastaminen. Vaasan yliopisto, viestintätieteiden laitos, lokakuu 2005.
  2. Susanna Helken tohtorinväitöskirjan Nanookin jälki – tyyli ja lähestymistapa dokumentaarisen ja fiktiivisen elokuvan rajalla esitarkastus. Taideteollinen korkeakoulu, elokuva- ja lavastustaiteen osasto, marraskuu 2005.
  3. Tatu Maanisen viestintätieteiden (mediatutkimuksen) pro gradu -tutkielman Kohti elokuvakerronnan temporaalista fragmentaarisuutta tarkastaminen. Toukokuu 2006.
  4. Heli Grönblomin viestintätieteiden (mediatutkimuksen) pro gradu -tutkielman Todellisuuden representaation problematiikka: katsaus dokumenttielokuvan teoriaan tarkastaminen. Marraskuu 2006.

34.  Jani Niipolan estetiikan pro gradu -tutkielma Komedian orjat – Stereotyyppiset mustat henkilöhahmot Hollywood-elokuvassa tarkastaminen, helmikuu 2009

35.  Raita Merivirta-Chakrabartin lisensiaatintutkielman The Gun and Irish Politics – Neil Jordan’s Michael Collins : Examining National History tarkastaminen. Turun yliopisto, toukokuu 2009.

  1. Iida Kukka-Maaria Rekosen pro gradu -tutkielman Si, mi chiamano Mimì – Mimìn roolianalyysi Giacomo Puccinin oopperasta La Bohème tarkastaminen. Helsingin yliopisto, teatteritiede, syyskuu 2012

 

 

 

 

 

3.2. Pro gradu -töiden ohjaus

 

  1. Timo Pärkän pro gradu -tutkielma Elokuva ja "uusi neuvostoihminen" - Neuvostoliittolaisten näytelmäelokuvien osuudesta 1930-luvun sosiaalisessa integraatiossa. Oulun yliopiston aate- ja oppihistorian laitos, kesäkuu 1996.
  2. Ville Juutisen pro gradu tutkielman Koneihiminen inhimillistyy - Terminator-elokuvien gender-representaatiot Hollywood-elokuvien kontekstissa. Oulun yliopiston taideaineiden ja antropologian laitos, toukokuu 1997.
  3. Kirsi Hantulan pro gradu -tutkielma Edustuksellisen ja osallistuvan demokratiateorian vaikutuksia sähköisen joukkoviestinnän piirissä. Oulun Yliopiston Taideaineiden ja antropologian laitos, tammikuu 2000.
  4. Suvi Rauramon pro gradu -tutkielma Dive into the storyworld ‑ Construction of space with narrative elements and point of view in computer games. Helsingin Yliopiston viestinnän laitos, toukokuu 2000.
  5. Harri Kilven pro gradu -tutkielma Classified Histories: The Representation of Class in British Costume Film 1945‑70. Helsingin yliopiston historian laitos, marraskuu 2001.
  6. Heini Lindforsin  pro gradu -tutkielma Yhteiskunnalliset kurinpitolaitokset katseen mekanismit  ja niiden suhde yksilöön  George Orwllin Nineteen Eighty-Four -romaanissa ja The Prisoner -televisiosarjassa. Helsingin yliopisto, Yleisen kirjallisuustieteen oppiaine. Tammikuu 2013.
  7.  Laura Gottlebenin From VHS to viral: the film author and spectator in the era of new media pro gradu -tutkielma. Art Theory, Criticism and Management -koulutusohjelma. Tammikuu 2013.
  8.  Ru Jianin The way back home: Chinese art film filmmakers and foreign festivals pro gradu -tutkielma. Art Theory, Criticism and Management -koulutusohjelma. Toukuu 2013. 

 

 

3.3. Jatko-opintojen ohjaus

 

Valmistuneet:

  1. Pasi Nyyssösen lisensiaatintutkielman Psykologin elokuvateoria: Hugo Münsterberg. Oulun Yliopiston Aate- ja oppihistorian laitos, kesäkuu 1999.
  2. Harri Kilven lisensiaatintyö The Past is A Foreign Country? Studies on the Representation of Class in British Historical and Costume Films 1945-70. Historian laitos, Helsingin yliopisto, 2005
  3. Jouko Aaltosen väitöskirja Todellisuuden vangit vapauden valtakunnassa -dokumenttielokuva ja sen tekoprosessi. Elokuva- ja lavastustaiteen osasto, Taideteollinen korkeakoulu. Tarkastettiin 13.10.2005
  4. Saara Cantellin väitöskirja Timantiksi tiivistetty – Kerronnalliset strategiat fiktiivisessä lyhytelokuvassa. Taideteollinen korkeakoulu, Elokuva- ja lavastustaiteen osasto, Taideteollinen korkeakoulu. Tarkastettiin  6.5.2011.
  5. Jaakko Seppälän väitöskirja Hollywood tulee Suomeen. Teatteritieteen oppiaine, Helsingin yliopisto. Tarkastettiin 7.6.2012.
  6. Kati Kivisen väitöskirja Toisin kertoen – Kertomuksen tilallistaminen ja kohtaaminen liikkuvan kuvan installaatioissa. Taidehistorian oppiaine, Helsingin yliopisto. Tarkastettiin 25.1.2014.
  7. Maija Hirvosen väitöskirja Multimodal Representation and Intermodal Similarity - Cues of Space in the Audio Description of Film. Nykykielten laitos, Helsingin yliopisto. Tarkastettiin 15.11.2014.

 

 

Meneillään:

  1. Leena Eerolaisen japanilaista kauhuelokuvaa käsittelevä väitöskirjaprojekti. Helsingin yliopisto.
  2. Mia Öhmanin Suomen ja venäjän elokuvakulttuurisia suhteita käsittelevä väitöskija. Helsingin yliopisto.
  3. Jafrin Rezwanan The Partition of Bengal in celluloid: The neglected child of Indian Film väitöskirjaprojektin ohjaaminen. Helsingin yliopisto

 

 

 

3.4. Projektien ja seminaarien suunnittelu ja toteuttaminen

 

  1. AVEK/SES täydennyskoulutusprojektin ja Sibelius Akatemian koulutuskeskuksen elokuvamusiikkikoulutus-projektin Kamera käy, musiikki soi! projektisuunnittelija ja luennoitsija vuoden 1991 aikana.
  2. Semiotiikan kesäkoulun Audiovisuaalinen viestintä todellisuutena ja todellisuuden kuvana suunnittelija ja luennoitsija. Imatralla 16-18.7.1991
  3. Mukana tiedotustutkimuksen päivien Mediat ja maailman-hahmottaminen (13-14.01.1994) suunnittelussa sekä työryhmän vetäjänä.
  4. Mukana suunnittelijana ja työryhmän vetäjänä Oulun Yliopiston Taideaineiden ja antropologian laitoksen vuosittaisessa Kulttuurintutkimusseminaareissa vuosina 1994-1997.
  5. Helsingin yliopiston teatteritieteen laitoksen sekä Englannin laitoksen, Suomen Elokuva-Arkiston ja British Councilin yhteistyönä toteutetun Translating Film noir into English -seminaarin (6-8.1.1997) suunnittelija yhdessä lehtori John Coltonin kanssa sekä seminaarin toinen pääluennoitsija.
  6. Mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa Oulun Yliopiston Historian laitoksen sekä Elokuva- ja TV-tutkimuksen oppiaineen Elokuva ja entisyys -seminaaria (21-22.3.1997).
  7. Oulun Yliopiston Elokuva- ja TV-tutkimuksen oppiaineen, Oulun Elokuvakeskuksen ja Suomen elokuva-arkiston kanssa yhteistyönä toteutettavan Revolutionary Images – era of invention in cinema 1915–1925 -seminaarin suunnittelija (1113.12.97).
  8. Mukana tiedotustutkimuksen päivien Viisaus, vastuu, viestintä suunnittelussa ja työryhmän vetäjänä. Helsingissä 4‑5.2.2000.
  9. Suomen elokuva-arkiston yhdessä Kirkon tiedotuskeskuksen kanssa toteuttaman Kristus ja hänen seuraajansa valkokankaalla -paneelin suunnittelu, alustus ja puheenjohtajuus. Helsingissä 11.11.01
  10. Suomen elokuva-arkiston yhdessä Suomi-Venäjä seuran kanssa järjestämän Dostojevski ja elokuva seminaarin suunnittelu yhdessä Satu Laaksosen kanssa sekä tilaisuuden puheenjohtajuus. Helsingissä 10.11.2001
  11. Suomen elokuvatutkimuksen seuran ja Helsingin yliopiston ja elokuva- ja televisiotutkimuksen oppiaineen järjestämän Väkivallan estetiikka -seminaarin suunnittelu ja toteutus yhdessä Pasi Nyyssösen kanssa 15.11.2004.
  12. Osallistuminen vuoden 2006 mediatutkimuspäivien suunnitteluun. (Helsingin yliopistolla 3-4.1.2006).
  13. Helsingin yliopistolla ja elokuvateatteri Orionissa 13–14.10.2006 järjestetyn Pahan representaatiot elokuvassa -seminaarin suunnittelu ja toteutus. Yhteistyötahot: Elokuva- ja televisiotutkimuksen oppiaine, Helsingin yliopisto, Elokuva- ja lavastustaiteen osasto, Taideteollinen korkeakoulu, Tutkijakoulu Elomedia, Suomen elokuvatutkimuksen seura ja Suomen elokuva-arkisto
  14. Osallistuminen Suomen elokuvatutkimuksen seuran ja Helsingin yliopiston ja elokuva- ja televisiotutkimuksen oppiaineen järjestämän kasainvälisen Between Science and Myth – The Past in Contemporary Cinema seminaarin suunnitteluun ja toteutukseen Helsingissä 7-8.9.2007
  15. Osallistuminen Suomen elokuvatutkimuksen seuran ja muiden tahojen kanssa toteutetun kansainvälisen Imaginary Japan -seminaarin suunnitteluun. Helsingissä 1820.9.2008
  16. Helsingin yliopiston Taiteiden tutkimuksen laitoksen 10-vuotisjuhlintaan liittyneiden Taide, kieli ja käsitteellistäminen -workshopien ja tieteellisen seminaarin suunnittelulautakunnan puheenjohtajuus.
  17. Helsingin yliopiston tutkijakollegiumin, Suomen kielen ja kirjallisuuden laitoksen sekä Elokuva- ja televisiotutkimuksen oppiaineen järjestämän Disjointed Visions: The Cinema of Aki Kaurismäki -symposiumin suunnittelu ja toteutus yhdessa Andrew Nestingenin ja Jyrki Nummen kanssa. Helsingin yliopisto 8.5.2009.
  18. Elokuva- ja televisiotutkimuksen oppiaineen järjestämän Väkivallan lumo -seminaarin suunnittelu ja toteutus. Helsingin yliopisto 1112.9.2009. Yhteistyötahot: Valtion elokuvatarkastamo ja Koulukino ry.
  19. Osallistuminen Film, cognition, neurocinematics -tapahtuman suunnitteluun.  lokakuu 2012, Aalto Yliopiston Elokuva- ja lavastustaiteen osasto.
  20. Transnational Baltic Cinema -konferenssin suunnittelu ja toteutus. Helsingin yliopisto, 12-13.12.2013.
  21. Osallistuminen The European Network for Avant-Garde and Modernism Studies Conference:n suunnitteluun ja toteutukseen. Helsingin yliopisto, 2931.08.2014
  22. Embodied Film Language Symposiumin järjestäminen ja johtaminen. Helsingin yliopisto 4-5.12.2015.
  23. Osallistuminen Transmediaalisuus taiteissa konferenssin suunnitteluun ja toteutukseen. Helsingin ylipisto 1415.4. 2016
  24. Osallistuminen Society for the Cognitive Study of the Moving Image -konferenssin suunnitteluun ja toteutukseen. Aalto-yliopisto 1114.6.2017.
  25. Osallistuminen Toiseus suomalaisessa elokuvassa -seminaarin suunnitteluun ja toteutukseen. Suomen elokuvasäätiöllä 24.11.2017.

 

3.5. Jäsenyydet tieteellisissä yhteisöissä

 

  1. Suomen elokuvatutkimusseuran jäsen vuodesta 1990 alkaen.

                Hallituksen jäsen ja varapuheenjohtaja vuosina 1992–2002.

                Puheenjohtaja vuosina 2003–2005

                Hallituksen jäsen ja varapuheenjohtaja vuodesta 2006

  1. Suomen estetiikan seuran jäsen.
  2. Suomalaisen Tiedeakatemian humanistisen osaston jäsen 9.4.2008 alkaen
  3. Society for the Cognitive Study of the Moving Image jäsen vuodesta 2004 alkaen.

                      Fellow joulukuusta 2013 lähtien

 

 

3. 6. Toimituskuntien jäsenyydet

 

Lähikuva-lehdessä 1995-2000.

Rondo-lehdessä 1995–1997.

 

 

 

4. YHTEISKUNNALLINEN VAIKUTTAMINEN

 

Suomen elokuva-arkiston alaisuuteen perustetun Radio- ja televisioarkiston suunnittelutoimikunnan jäsen 2004-2006.

 

Suomen elokuva-arkiston / Kansallisen audiovisuaalisen arkiston johtokunnan jäsen 1.1.2006 – 2013 →

 

Kansallisen Audiovisuaalisen Instituutin neuvottelukunnan jäsen 2014–

 

 

5. PALKINNOT JA ARVONIMET

 

Valtion tiedonjulkistamispalkinto 2006. (teoksesta Seitsemäs taide – elokuva ja muut taiteet)

 

Suomen Leijonan I luokan ritarimerkki 6.12.2007

 

 


6. JULKAISULUETTELO

 

6.1. Monografiat

 

  1. Tiikerikissan aika - Luchino Viscontin elämä ja elokuvat. Suomen Elokuva-Arkisto/VAPK-kustannus, 1992 (lisensiaatintyön pohjalta).
  2. Continuity and Transformation - The Influence of Literature and Drama on Cinema as a Process of Cultural Continuity and Renewal. Suomalainen Tiedeakatemia, 1994 (väitöskirja).
  3. Oopperan historia. Kustannusosakeyhtiö Otava, 1995. Toinen, korjattu painos 2001.
  4. Luchino Visconti - Explorations of Beauty and Decay. Cambridge University Press, 1998.
  5. Audiovisuaalisen kerronnan teoria. Suomen elokuva-arkisto / Suomalaisen kirjallisuuden Seura, 2000. 2. korjattu painos 2003
  6. Seitsemäs taide – elokuva ja muut taiteet. Suomen elokuva-arkisto / Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2005.
  7. Väkivallan lumo – elokuvaväkivallan kauheus ja viihdyttävyys. Like 2010.
  8. Visconti – Güzelliǧin ve çürümenin keşfi. Turkin kielelle kääntänyt Nilgün Şarman (teoksen 5 pohjalta). Istanbul; Payle yayinevi, 2013.
  9. Fascination of Film Violence. Palgrave Macmillan, 2015.

 

 

6.2. Artikkelit tieteellisissä julkaisuissa

 

  1. ”Harrison Birtwistlen Orfeuksen Naamio”. Synteesi 3/87.
  2. ”Ooppera ja elokuva erään kulttuurin kuvina”. Teoksessa Ihmisen muotoinen elokuva, kirjoituksia Luchino Viscontista. Toim. Pertti Hyttinen. Kokkola 1987.
  3. ”Visconti ja saksalaisuus”. Synteesi 1-2/89.
  4. ”Narratiivi on kohtalomme”. Lähikuva 4/90.
  5. “Audiovisual Communication as Reality and its Representation: Aspects and Categorizations”. Teoksessa On the Borderlines of Semiosis.  Toim. Eero Tarasti. Acta Semiotica Fennica, Imatra 1993.
  6. ”David Freeman ja Opera Factory - oopperan tekemisen ehdot”. Musiikkitiede 1/93.
  7. ”Medioiden, metaforien ja mimesiksen maailma”. Synteesi 1-2/94.
  8. ”Usko ja tulkinta”. Synteesi 2/95.
  9. ”Kirjallisista ja sinfonisista ulottuvuuksista Wagnerin oopperoissa”. Synteesi 3/95.
  10. “Il contrapunto delle forme narrative.” Teoksessa Studi Viscontiani. Toim. David Bruni ja Veronica Pravadelli. Marsilio Editori, Venezia 1997.
  11. Oopperaa käsittelevät osuudet teokseen Finland - a cultural encyclopaedia. Suomalaisen kirjallisuuden seura, Helsinki 1997. Saksankielinen laitos Kulturlexicon - Finnland. Suomalaisen kirjallisuuden seura, Helsinki 1998. Ranskankielinen laitos Finlande - une approche culturelle. Suomalaisen kirjallisuuden seura, Helsinki 1999.
  12. ”Ajan ja synnin symboliikka Wagnerin Parsifalissa”. Teoksessa Siltoja ja Synteesejä - Esseitä semiotiikasta, kulttuurista ja taiteesta. Toim. Irma Vierimaa, Kari Kilpeläinen ja Anne Sivuoja-Gunaratnam. Gaudeamus, Tampere 1998.
  13. ”Ajallisuus ja langenneisuus Wagnerin Parsifalissa”. Edellisen laajennettu versio kyseisen teoksen verkkoliitteessä http://www.helsinki.fi/hum/mus/siltoja/   1998.
  14. “Actors as Characters, characters as actors in audiovisual fiction”. Teoksessa Snow, Forest, Silence - The Finnish Tradition of Semiotics. Toim. Eero Tarasti. Acta Semiotica Fennica VII. Bloomington, Indiana University Press/ Imatra, International Semiotics Institute, 1999.
  15. “The Historical Film in the Light of the Philosophy of Paul Ricoeur”. Teoksessa Historical Perspectives on Memory. Toim. Anne Ollila. Studia Historica 61. Suomen Historiallinen Seura, Helsinki 1999.
  16. ”Ecosta ekologiseen elokuvateoriaan”. Lähikuva 1/2000, s. 31–43.
  17. ”Näkyvä ihminen audiovisuaalisen kerronnan perusyksikkönä”. Synteesi 1/2000, s. 38–44.
  18. ”Kapitalismin henki ja nais iki-ihanne Goethen Faustissa”. Tieteessä tapahtuu 6/2000, s. 13–25.
  19. ”Liikkuvan kuvan ja liikkeen hurma: tanssin utooppiset ulottuvuudet elokuvassa”. Teoksessa Populaarin Lumo - mediat ja arki. Toim. Anu Koivunen, Susanna Paasonen ja Mari Pajala. Turun yliopisto, Mediatutkimus 2000.
  20. ”Henkisen läsnä‑ ja poissaolo valkokankaalla”. Verkkojulkaisussa WiderScreen 3‑4/2000, teemanumero "Uskonnollinen kokemus & pelon aakkoset"
  21. ”Kanien tulkinta”. Synteesi 4/2000.
  22. ”Aki Kaurismäen sijoiltaan olon poetiikka”. Teoksessa Taju Kankaalle - Uutta suomalaista elokuvaa paikantamassa. Toim. Kimmo Ahonen et al., Turku, Kirja Aurora, 2003.
  23. Mel Gibsonin The Passion of the Christ uupuu ja uuvuttaa. [arvostelu] Verkkosivulla Ennen ja nyt - historian tietosanomat. Vuosikerta 3, Numero 1/2004.  http://www.ennenjanyt.net/1‑04/bacon.htm
  24. ”Tulkitsemisen taito: Paul Ricoeurin kaksi hermeneutiikkaa”. Teoksessa Mediatutkimuksen vaeltava teoria. Toim. Tuomo Mörä et el., Helsinki, Gaudeamus, 2004.
  25. ”Elokuva ja televisio maailman mallintajina” (virkaanastujaisesitelmä). Synteesi 1/2005.
  26. ”Synthesizing Approaches in Film Theory”. The Journal of Moving Image Studies, June 2005.
  27. “Historiallinen mielikuvitus todellisuudentajun ja fantasiantarpeiden palveluksessa”. Synteesi 2/2005
  28. ”How Films Behave and Narrate”. Film and Philosophy, vol 11, 2007.
  29. “Kohti järjestelmällistä synteesiä – kognitiivisen elokuvatutkimuksen rajanvedot, rajariidat ja toivottavat rajojen ylitykset”. Lähikuva 1/2007
  30. Michelangelo Antonionin tilan poetiikka”. Verkkosivulla WiderScreen 1/2007. Toimittanut Pietari Kääpä. Osoitteessa; http://www.widerscreen.fi/2007/1/index.htm
  31. ”Cognition and the Aesthetics of Reexperience”. Teoksessa Narration and Spectatorship in the Moving Images. Toim. Joseph D. Anderson ja Barbara Fisher Anderson. Newcastle, Cambridge Scholars Publishing, 2007.
  32. “Avantgarde tulee elokuvaan”. Teoksessa Kirjallisuuden avantgarde ja kokeellisuus. Toim. Sakari Karajamäki ja Harri Veivo. Helsinki, Gaudeamus, 2007.
  33. ”Deforming Helsinki on Film”. Datutop 29 – City + Cinema – Essays on the Specificity of Location in Film (Autumn 2007).
  34. “Elokuvaväkivallan poetiikka”. WiderScreen 2/2007. Toimittanut Kaisa Hiltunen. Osoitteessa http://widerscreen.fi/2007/3/elokuvavakivallan_poetiikka.htm
  35. ”Eine aussergewönliches und vielseitiges Darstellungstalent. Romy Schneider in Viscontis Boccaccio ‘70 (Episode: Il Lavoro) und Ludwig.” Teoksessa Karin Moser (toim.) Romy Schneider – Film. Rolle. Leben. verlag filmarchiv austria. Wien 2008.
  36. “Blendings of Real, fictional, and other imaginary people.” Projections, vol 3, issue 1, summer 2009.
  37. “Elokuva maailmassa olemisen tyylinä – kuinka elokuva pyrkii kieltämään kuvallisuutensa.” Teoksessa Kuva. Toimittaneet Leila Haaparanta, Timo Klemola, Jussi Kotkavirta ja Sami Pihlström. Acta Philosophica Tamperensia, vol 5, 2009.
  38. ”Elokuvakerronnan luonnolliset ja luovat ulottuvuudet.” Teoksessa Luonnolliset ja luonnottomat kertomukset – jälkiklassisen narratologian suuntia. Toimittaneet Mari Hatavaara, Markku Lehtimäki ja Pekka Tammi. Gaudeamus 2010.
  39. Historian televisualisaatiota.” Teoksessa Tele-visiota. Toimittaneet Sari Elfving ja Mari Pajala. Gaudeamus (Helsinki University Press) 2011.
  40. “The Extent of Mental Completion of Films.” Projections, vol 5, issue 1, summer 2011.
  41. The Hypothetical Stratagems of Borges and Bertolucci.”Teoksessa Intermedial Arts : Disrupting, Remembering and Transforming Media. Toimittaneet Leena Eilittä, Liliane Louvel ja Sabine Kim. Cambridge Scholars Press, 2012.
  42. ”Making sense of hypothetical focalization in the cinema.” New Review of Film and Television Studies, pp. 1-14. March 2013. Verkko-osoite:  http://www.tandfonline.com/doi/abs/10.1080/17400309.2013.775095.
  43. Entry on representation in The Routledge Encyclopedia of Film Theory. Edited by Edward Branigan and Warren Buckland.  London and New York, Routledge, 2013.
  44. “Regarding violence”. Projections (New York), 7(1, summer 2013), Pp. 63-80.
  45. “Lo Sguardo e la morte.” Teoksessa Morte a VeneziaThomas Mann / Luchino Visconti: un confronto. Toimittaneet Bono, Francesco, Cimmino, Luigi, Pangaro, Giorgio.Rooma: Rubettino, 2014.
  46. “Expressing Suppression: Body Language, Information Distribution and the Frustrated Quest for Fictional Truth in Haneke’s Caché. Kosmorama. 258. Verkko-osoite: http://www.kosmorama.org/ServiceMenu/05-English/Articles/Expressing-suppression.aspx 
  47. “Nordic practices and Nordic sensibilities in Finnish–Swedish co-productions: The case of Klaus Härö and Jarkko T. Laine.” Journal of Scandinavian Cinema. 4, 2, 2014 Pp. 99-116.
  48. “Introduction to the study of transnational cinema in small nations” In Bacon (ed.). Finnish Cinema – A Transnational Enterprise. London, Palgrave Macmillan. October 2016.
  49. “International networks of production and distribution” In Bacon (ed.). Finnish Cinema – A Transnational Enterprise. London, Palgrave Macmillan. Lokakuu  2016.
  50. “Faith and Form.” Julkaisussa Religions, Marraskuu 2016.
  51.  “Kohti vertailevaa tyylitutkimusta.” In Lähikuva, huhtikuu 2017.
  1. “How Direct is our Perception of Film?” 2012. 2 (7). Kino |Text. Guest-editor - Lyubov Bugaeva. pp. 11-20. Verkko-osoite: http://www.culturalresearch.ru/
  1. “A Transnational history of Finnish Cinema: rethinking the study of small national cinema.” Journal of Scandinavian Cinema. volume 3, issue 1, 2013, p. 7-14.

 

 

 

6.3. Toimitetut julkaisut

 

  1. Lähikuva-lehden elokuvan ääni -erikoisnumero 2/1996 yhdessä Hannu Salmen kanssa
  2. Lähikuva-lehden elokuva ja filosofia -erikoisnumero 1/2000 yhdessä Pasi Nyyssösen kanssa
  3. Lähikuva-lehden ideologia ja ei-fiktio -erikoisnumero 4/2000 yhdessä Juha Herkmanin kanssa
  4. Lähikuva-lehden kognitio -erikoisnumero 2/2007 yhdessä Pasi Nyyssösen kanssa
  5. Suomalaisuus valkokankaalla – Kotimainen elokuva toisin katsoen (Like, 2007) yhdessä Anneli Lehtisalon ja Pasi Nyyssösen kanssa
  6. Synteesi-lehden ”taide, kieli ja käsitteellistäminen” erikoisnumero 4/2009 yhdessä Johanna Vakkarin kanssa.
  7. Finnish Cinema as a Transnational Enterprise. Palgrave Macmillan, 2016

 

 

6.4. Artikkelit Rondo-lehdessä

 

  1. Peter Maxwell Davies - Säveltäjä aikamme haasteiden edessä (1/85).
  2. Zeffirelli ja oopperaelokuvan tekemisen ongelmat (1/87).
  3. Harrison Birtwistle - siili Englannin musiikkielämässä (2/87).
  4. Mikrotietokoneita ja suuria studioita (5/87).
  5. Musiikin merkitystä etsimässä (Roger Scrutonin esitelmän pohjalta) (8/87).
  6. Satukuningas ja hänen suojattinsa (Ludwig II ja Richard Wagner) (9/87).
  7. Musiikkia valon ja varjon rajamailta (Kaija Saariahon haastattelu) (2/88).
  8. David Neumeyerin matka musiikin ytimeen (5/88).
  9. Gustav Mahler Helsingissä (9/88)
  10. Faktaa ja Fiktiota oopperataiteen palveluksessa - Tosca ja tosiasiat (1/89).
  11. Karlheinz Stockhausen - muusikko ja mystikko (2/89).
  12. Ooppera tavoittelee tähtiä (Philip Glassin Planet 8) (2/89).
  13. Systeemejä ja intuitiota Helsinki Biennaalissa (4/89).
  14. Heinisen ja Meren viiltävä, välkkyvä Veitsi (6/89).
  15. Taidetta ja seurapiirielämää 1800-luvun italialaisessa oopperatalossa (6/89).
  16. Politiikka ja sensuuri 1800-luvun italialaisessa oopperassa (7/89).
  17. Vuosisadanvaihteen Wien ja kulttuurin suuri murros (9/89).
  18. Musiikkia muutosten Berliinissä (1/90).
  19. György Ligetin uudet kentät (3/90).
  20. Elokuvamusiikki yksilön ja kulttuurin kuvina Luchino Viscontin elokuvissa (4/90).
  21. Fraktaalit soikoon! (5/90).
  22. Vincentin tuska ja hurmio (6/90).
  23. David Pountney ja Englannin Kansallisooppera - tuoreiden ideoiden ja suuren spektaakkelin oopperaa (7/90).
  24. Millä kielellä esittää oopperaa? (7/90).
  25. Peter Maxwell Davies Suomessa (8/90).
  26. Politiikkaa, viestintää, henkilöhistoriaa - John Adamsin Nixon in China Suomen Kansallisoopperassa (1/91).
  27. Musiikkia Stanley Kubrickin visioissa (2/91).
  28. Musiikin, kielen ja ruumiin eleitä Biennaalissa (3/91).
  29. Autenttisuutta oopperassa (7/91).
  30. Ekologista sanomaa ja primitiivisiä rytmejä - Jukka Linkolan Elina-ooppera (3/92).
  31. Ranskalainen Grand opéra - oopperataide politiikan apuvälineenä (4/92).
  32. Ykseys - Länsimaisen musiikin perimmäinen ihanne (5/92).
  33. Taidetta, taloutta ja tekniikkaa (Levy-yhtiö Deccan taiteellisen johtajan haastattelu) (8/92).
  34. Oopperaa alkuvoimaisimmillaan - David Freeman ja Opera Factory (9/92).
  35. Messusta maalliseen musiikkidraamaan (3/93).
  36. Musiikkitieteen uusi linja: tiedettä tietokoneenavulla (3/93).
  37. Taiteentutkimuksella on kaksi päätä - Yleinen musiikkitiede ja etnomusikologia eivät sulje toisiaan pois vaan suorastaan vaativat toisiaan. (4/93).
  38. Claudio Monteverdi - oopperan ensimmäinen mestari (6/93).
  39. Kuka ohjasi oopperan - oopperaohjaus ennen 1900-lukua (8/93).
  40. Tyylillisten vaihtoehtojen kirjo - oopperaohjaus 1900-luvulla (8/93).
  41. Kunnianosoitus kuningattarelle - Britten-harvinaisuus palasi unohduksesta (2/94).
  42. Stanley Sadie - Mies joka tietää kuka musiikista tietää (4/94).
  43. Koominen ooppera suuren vallankumouksen alkusoittona (4/95).
  44. Elokuvamusiikin dramaturgiaa (9/95).
  45. Musiikkitiede tulvii väitöksiä (11/97).
  46. Susannah jatkaa voittoisana (Carlisle Floydin Susannah-ooppera New Yorkin Metropolitanissa) (6/99).
  47. Ooppera-, levy- ja videoarvosteluja lähinnä vuosina 1987–92. (Arvostelut tieteellisistä teoksista erillisessä kohdassa alempana.)

 

6.5. Artikkelit Filmihullu-lehdessä

 

  1. (Luchino Viscontin) Senso (3-4/86).
  2. (Stanley Kubrickin) Barry Lyndon (3-4/86).
  3. Elokuva-arvosteluja vuosina 1987–89.
  4. (Bernardo Bertoluccin) Viimeinen Keisari (1/88).
  5. Henki ja materia Rossellinin elokuvissa (2/88).
  6. Aistillisuuden ja väkivallan alkemisti (Derek Jarman) 5/88).
  7. Tarkovski, eurooppalainen (6/88).
  8. Käsikirjoittaja Enrico Mediolin haastattelu (2/89).
  9. Käsikirjoittaja Suso Cecchi d'Amicon haastattelu (2/89).
  10. Aikamme Helvetti (Peter Greenawayn TV-Dante) (3/91).
  11. Toiveiden katedraalissa (Gian Piero Brunettan haastattelu) (3/92).
  12. Neorealismista uuteen aaltoon (José Luis Guarnierin ja Enzo Serafinin haastattelu) (3/92).
  13. Hitler - elokuva Saksasta (3/93).
  14. Tannhäuserista Käärmeensilmään (3/94).
  15. Jean Drévillen intohimo (4/96).
  16. Dokumenttielokuvan postmodernismi (4/96).
  17. Shakespeare valkokankaalla (3/97).
  18. Elokuvien Rakkaus Roomassa, Petturi ja Matka Italiaan esittelyt Italialaisen elokuvan vuosisataa -koosteeseen. (2/98)
  19. Kukistettuja unelmia (Vojtech Jasnyn Ystävät ja kylänmiehet -elokuvan esittely) Kaksi tai kolme elokuvatotuutta vuodesta 1968 -koosteessa. (5-6/98).
  20. Elokuvien Rocco ja hänen veljensä, Underground ja Stare de fapt (Asioiden tila) esittelyt Elokuvan vuosisata -koosteessa (5-6/99).
  21. Rakkauden ja kuoleman elokuvat (5/00).
  22. (Arvostelut tieteellisistä teoksista erillisessä kohdassa alempana.)

 

 

6.6. Artikkelit muissa julkaisuissa

 

  1. Peter Maxwell Daviesin esittely Tampereen Oopperan käsiohjelmaan (kevät 85).
  2. ”Alban Bergin salattu perintö” (Kaleva 10.5.86).
  3. ”Seikkailumieltä Englannin Kansallisoopperassa” (Kaleva 7.8.86).
  4. Muuttuva museo” (Museo-lehti 3/87).
  5. “The Sorrows and Grandeur of Vincent (Nordic Sounds 2/90).
  6. ”Minimalismi ja Musiikkidraama”. (Suomen Kansallisoopperan Nixon in China -produktion käsiohjelmaan, syksy 90).
  7. ”Royal Shakespeare Company - aikaansa seuraava tradition vaalija” (Teatteri 8/90).
  8. Götz Friedrichin haastattelu (Musiikkitiede 2/90).
  9. ”Graalin maljaa etsimässä” (Tampere-talon Parsifal-produktion käsiohjelma, kevät 1991).
  10. ”Elokuvamusiikki ja musiikkidraama” (Poikkitela 2/91).
  11. Ooppera-arvosteluita Lontoossa ilmestyvälle Opera-lehdelle vuodesta 1991 alkaen.
  12. ”Kushnerin ääriamerikkalainen ajankuva”. (Teatteri 09–10/1992).
  13. ”Sillat minän ja maailman, tunteen ja älyn välillä”. (Teatterikorkeakoulu, 2/92)
  14. ”Rakkauden ja luopumisen taide” (Helsingin Kaupunginorkesterin käsiohjelma, kevät 1995).
  15. ”Maiseman muutoksia” (Elokuva ja Arkkitehtuuri -seminaarijulkaisu, syksy 1996).
  16. Suomen Kansallisoopperan Peter Grimes -produktion käsiohjelma. Syksy 1998.
  17. ”Os anjos da morte”. Teoksessa Dario Oliveira (toim.), Violência e Paixão: Os filmes de Luchino Visconti.  Rivoli Teatro Municipalissa Portossa 21‑27.5 pidetyn Visconti‑retrospektiivin katalogi. Vuoden 2001 Euroopan kulttuuripääkaupunkivuoden julkaisuja, Porto 2001.
  18. ”Dokumenttielokuvan ontologisia ja epistemologisia lähtökohtia”. (Dokumenttielokuva - todellisuuden luovaa käsittelyä. Työpaperit, Taideteollisen korkeakoulun julkaisusarja F20. Helsinki 2001.
  19. ”Viscontin elokuva Baijerin Ludwigista vihdoin koko loistossaan”. Helsingin Sanomat. 3.10.2001 (Vieraskynä‑palstalla).
  20. Oppiaineena ETVT. Lehtiset 3/2004 (Suomen Elokuva- ja Videotyöntekijäin liiton julkaisu)
  21. ”Pahuuden symboliikka elokuvassa”. Vartija 5-6/2006.
  22. Elokuvaa käsittelevä osuus teoksessa Tiitta, Allan & alii., Maamme Suomi. Porvoo, Weilin + Göös, 2007.
  23. ”The Art of the angels of death”.  Teoksessa If - Journal of Italo-Finnish Studies, 1/2007. [revisoitu versio artikkelista ”Os anjos da morte”.]
  24. “Mahdollisesta ja mahdottomasta adaptaatiosta”. Keskustelu Kai Mikkosen kanssa. Avain 1/2008.
  25. ”The Faust Theme in Romantic Music.” Teoksessa Lorna Fitzsimmons (toim.):  Lives of Faust. Berlin and New York, Walter de Gruyter, 2008
  26. ”Ihmisiä muutosten kourissa – Rocco ja hänen veljensä” Teoksessa Nuoruus. Elokuvaklassikot – sarja lukiolaisille. Toim. Anna Möttölä. Helsingin kaupungin kulttuurikeskus 2009. s. 16-20.
  27. ”Faust- tarinan kulttuurihistorialliset meemit.” Teoksessa Historian aikakoneessa – Onnittelukirja Hannu Salmelle. Toimittanut Silja Laine & al., K&H kirjakustannus, 2011.
  28. ”Miksi pienikin maa tarvitsee elokuvakulttuurin.” Suomen kansallisfilmografian verkkosivut: http://www.elonet.fi/fi/kansallisfilmografia/suomalaisen-elokuvan-vuosikymmenet/2000-2009/miksi-pienikin-maa-tarvitsee-elokuvakulttuurin

 

 

6.7. Arvostelut tieteellisistä teoksista

 

  1. ”Yksi unohdetuista”. Antony Beaumont: Busoni The Composer. Rondo 2/87.
  2. “Busonin kirjeitä”. Antony Beaumont (toim.): Feruccio Busoni, selected letters. Rondo 3/87.
  3. 3.      “Aatehistoriallista perspektiiviä musiikin historiaan”. Peter Franklin: The Idea of Music – Schönberg and Others. Rondo 4/87.
  4. Simon Emmerson: The Language of Electroacustic Music. Rondo 2/88.
  5. Jeremy Tambling: Opera, Ideology and Film. Filmihullu 4/88.
  6. “Fasistisen Italian populaarielokuva”. James Hay: Popular Film Culture in Fascist Italy. Filmihullu 5/88.
  7. “Referenssiteos musiikkilehdistä”. Timo Laitakari (toim.): Suomalaiset musiikkilehdet. Rondo 1/90
  8. ”Uutta tietoa Sibeliuksen käsikirjoituksista”. Kari Kilpeläinen: Tutkielmia Jean Sibeliuksen käsikirjoituksista. Rondo 6/92.
  9. ”Kirjallinen sähköisiä unia”. Antti Alanen ja Ilpo Pohjola: Sähköisiä Unia. Rondo 1/93.
  10. “Länsimaisen oopperan koko kuva?”. Stanley Sadie (toim): The New Grove Dictionary of Opera. Rondo 5/93.
  11. Näkökulmia musiikkijournalismiin. Erkki Lehtiranta ja Kristiina Salonen (toim.). Rondo 8/93.
  12. 12.  ”Elokuvan ja historian kytkentöjä”. Hannu Salmi: Elokuva ja historia; Elina Katainen (toim.) Kotomaan koko kuva – Kirjoituksia elokuvasta ja 1930-luvun sosiaalihistoriasta. Filmihullu 5/93.
  13. ”Fenomenologisia yritelmiä”. Alan Casebier: Film and Phenomenology – Toward a Realist Theory of Cinematic Representation & Vivian Sobchack: The Address of the Eye. Lähikuva 1/93.
  14. ”Italialainen elokuva à la Bondanella”. Peter Bondanella: Italialainen elokuva. Filmihullu 2/94.
  15. ”Kuinka Valkokangas oikein soi?”  Anu Juva: Valkokangas soi – Kirja elokuvamusiikista. Lähikuva 2/95.
  16. 16.  ”Tiukasti taikapeilin edessä”. Sirpa Tani: Kaupunki taikapeilissä. Helsinki-elokuvien mielenmaisemat – maantieteellisiä tulkintoja. Lähikuva 1/96.
  17. 17.  ”Äänen ulottuvuudet”. Michel Chion: Audio-Vision – Sound on Screen. Lähikuva 2/96.
  18. Sakari Toiviainen: Elokuvan hengenveto - Ranskan uusi aalto ja sen perintö. Filmihullu 3/96.
  19. Hannu-Ilari Lampila: Suomalainen ooppera.  Rondo 8-9/97.
  20. Mauri Ylä-Kotola: Jean-Luc Godard mediafilosofina: rekonstruktio simulaatiokulttuurin näkökulmasta.  Lähikuva 2/98.
  21. ”Oopperataide julistajana ja minäkuvan rakentajana – historiointia ja teatteritiedettä”. Pentti Savolainen: Ooppera suomalaisen kulttuuri-identiteetin rakentajana sekä Hanna Suutela: Millä asialla ollaan? – Viimeiset kiusaukset Sakari Puurusen ohjaamina 1975-1984.  Rondo 6/99.
  22. ”Ongelmallinen montaasin estetiikka”. Jarmo Valkola: Kuvien havainnointi ja montaasin estetiikka – taide- ja mediakasvatuksellinen näkökulma audiovisuaalisen kerronnan teoriaan ja analyysiin. Tieteessä tapahtuu 3/00.
  23. ”Ennen kuin valkokangas soi”. Tommi Saarela: Selluloidi soikoon! – suomalaisen elokuvasäveltämisen ihanuus ja kurjuus. Rondo 7/00.
  24. ”Elävän kuvan arkkitehtuuri”. Juhani Pallasmaa: The Architecture of Image – existential space in cinema. Synteesi 4/2002
  25. “Ohjaajan aivoitusten jäljillä”. Pia Tikka: Enactive Cinema – Simulatorium Eisensteinense. Lähikuva 3/2009.

 

6.8. Konferessi- ja festivaaliraportit

 

  1. ”Robert Altman Lontoon Filmijuhlilla”. Lähikuva 5/85.
  2. ”Helsingin Juhlaviikot: Uutuuskonserttoja ja groteskia kamarioopperaa”. Rondo 7/91.
  3. ”TV-oopperoiden tuottajat koolla Helsingissä”. Opera on Screen
  4. -kilpailu Helsingissä 26-29.8.1991. Rondo 7/91.
  5. “Opera on Screen -competition in HelsinkiOpera, November 1991, Vol. 42, no 11.
  6. ”Veteraaneja ja naisten elokuvaa”. Raportti Sodankylän elokuva festivaaleilta 12-16.9.1991. Lähikuva 2-3/1991.
  7. ”Japanin musiikkia ajassa ja ajan ulkopuolella”. Raportti Japanilaisen musiikin festivaalilta Helsingin Yliopistossa 30.3.-4.4.1992. Rondo 4/92.
  8. ”Elokuvafestivaali latvialaiseen tapaan”. Raportti Arsenals-elokuvafestivaalilta Riiasta 21-27.9.92. Filmihullu 6/92.
  9. ”Uutta Elokuvatoimintaa Latviassa”. Lähikuva 2/1992.
  10. ”Merkkien kieltä Imatralla”. Raportti Oopperan semiotiikan symposiumista 12-14.7.1993. Rondo 6/93.
  11. ”Some Signs of Opera”. Raportti Oopperan semiotiikan symposiumista 12-14.7.1993. Finnish Music Quartely. 3/93.
  12. ”Visconti-tutkijat Roomassa”. Raportti Convegno internazionale di Studi Viscontiani -konferenssista, Rooma 16-18.12.1994. Lähikuva 2/1995.
  13. ”Rossini-renessanssi äärimmillään”. Raportti Pesaron Rossini-festivaalilta 12-25.8.95. Rondo 7/95.
  14. ”Kovin vähän uutta länsirintamalta”. Raportti Lontoon Filmifestivaalilta 6-23.11.97. Filmihullu 1/98.

 

6.9. Keskustelupuheenvuorot lehdissä

 

  1. ”Näkökulmia elokuvan historiaan”. Kommentteja Hannu Salmen "Elokuva historiatutkimuksen kohteena" -artikkelin pohjalta. Lähikuva 1/1991.
  2. ”Heijastuksia rikkinäisessä peilissä”. Kommentteja Kari Salmen artikkelin pohjalta. Filmihullu
  3. ”Virtualisia unelmia”. Kommentteja Erkki Huhtamon toimittamasta Virtualimatkailijan käsikirjasta (Lähikuva-lehden erikoisnumero 2-3/1991). Lähikuva 1/1992.
  4. ”Vielä oopperan ohjaamisesta”. Kommentteja Ilkka Kuusiston ja Harri Kuusisaaren keskusteluun. Rondo 3/92.
  5. ”Pelaako Grönroos oopperan vastustajien pussiin?” Kommentteja Walton Grönroosin Kansallisoopperan ohjelmapoliittisiin linjauksiin. Rondo 3/93.
  6. ”Aika ja teatteri”. Komentteja Jukka-Pekka Hotisen artikkelin pohjalta. Teatterikorkeakoulu 2/1993.
  7. ”Herkullista provokaatiota”. Kommentteja Jukka-Pekka Hotisen artikkelin pohjalta. Rondo 7/93.
  8. "Varjonyrkkeilyä”. Vastaus Jukka-Pekka Hotiselle. Rondo 9/93.
  9. ”Tiede henkisyyden jäjillä”. Kommenteja K.V. Laurikaisen artikkelin johdosta. Yliopisto 7/93.
  10. Tieteen ja uskonnon diskursseista. Riitta Jallinojan kolumnin innoittamia huomioita. Yliopisto 23/93.
  11. ”Musiikkia äänettömälle instrumentille”. Kommentteja Hannu Salmen artikkelin pohjalta. Rondo 5/95.
  12. “The Real Problem about Wagner”. Kommentteja David Ezerin artikkelin pohjalta. Opera, August 1995, Vol. 46, No 8.
  13. ”Elokuva‑ ja televisiotutkimus taiteentutkimuksellisena oppiaineena” Lähikuva 3/2001

 

6.10. Julkaistu oppimateriaali

 

Vittorio de Sica -osuus sarjaa 1900-luvun vaikuttajia. Toim. Margit Koskinen, Helsingin Yliopiston Tutkimus- ja koulutuskeskus Palmenia, helmikuu 2002

 

6.11. Laajat käännöstyöt

 

Veijo Murtomäen väitöskirjan Symphonic Unity kääntäminen englanninkielelle 1992-1993.

 

 

 

7. RADIO-OHJELMAT (pääosin Suomen Yleisradiossa)

 

  1. 1.      Avustuksia Musiikissa nyt sekä Äänirauta ohjelmiin
  2. Oi sana, sana joka minulta puuttuu

-     I osa: Oopperan aatehistoriaa (1.8.83).

-     II osa: Näkökulma vuosisatamme oopperaan (8.8.83).

  1. Peter Maxwell Davies - säveltäjä, joka kuuntelee yleisöään (27.9.83).
  2. Englannin parlamentti istuu jälleen (yhteistyössä toimittaja Seppo Koistisen kanssa, 28.12.84).
  3. Alban Bergin oopperat

-     I osa: Woyzeck ja Wozzeck - kaksi tarinaa eräästä ihmiskohtalosta (27.4.85).

-     II osa: Lulu - kohtalokas unelma (28.11.85).

  1. Unelmia ja todellisuutta vuosisadanvaihteen Wienistä (17.5.86).
  2. Seikkailu museossa (Lontoon Luonnonhistoriallisessa Museossa olevasta ihmisen biologiaa käsittelevästä näyttelystä, 4.9.86).
  3. Säveltäjän arvoitus (Harrison Birtwistleä käsittelevä haastatteluohjelma, 8.9.86).
  4. Verdi - kansallissankari ja sensuurin silmätikku (28.5.87).
  5. Impressaarioita ja kultakurkkuja (14.1.88).
  6. Intohimoa ja korkeita säveliä (2.11.89).
  7. Suso Cecchi d'Amicon haastattelu (syksy 1989).
  8. Götz Friedrich ja musiikkiteatterin taika (3.5.90)
  9. Keskustelu Richard Wagnerin Parsifalista yhdessä Pekka Asikaisen ja Esa Ruuttusen kanssa (14.5.91),
  10. Puheenvuoro sarjassa Oli kerran ooppera (7.11.92)
  11. Menetko oopperaan - muista libretto I-II (yhdessä Riitta Seppälän kanssa,  24.02. ja 10.03.94)
  12. Elokuva musiikkidraamana I-III (yhdessä Riitta Seppälän ja Anu Juvan kanssa, 7.4., 21.4. ja 5.5.95)
  13. Erich Wolfgang Korngoldin esittely Die Tote Stadt -oopperan lähetyksen väliajalla. 2.12.1995.
  14. Keskustelu Wagnerin kulttuurihistoriallisesta merkityksestä apulaisprofessori Hannu Salmen kanssa ohjelmasarjassa Kevät koittaa Wagnerille. 19.5.98.
  15. Faust-teeman esittelyä Gounodin Faustin lähetyksen väliajalla. 24.7.1999.
  16. Keskustelu Richard Straussista yhdessä professori Eero Tarastin kanssa. Syyskuu 1999
  17. Hector Berlioz ja hänen Faustin tuomionsa esittely teoksen lähetyksen väliajalla. 31.1.1999.
  18. Shakespeare oopperassa. Väliaikaesitelmä Aulis Sallisen Kuningas Lear -oopperan väliajalla. 30.9.2000
  19. Keskustelu fin de siéclen Wienistä yhdessä FT Leena Eilittän kanssa Outi Paanasen juontamana Radion sinfoniaorkesterin Wienin konserttien 11 ja 13.04.2002 väliajalla.
  20. Silmät apposen kiinni. Keskustelu FT Leena Eilittän kanssa Arthur Schnitzlerin Traumnovelle -romaanista ja Stanley Kubrickin sen pohjalta tekemästä elokuvasta Marita Alander-Valtosen juontamassa Epookki-ohjelmassa. 18.5. ja 19.5.2003
  21. Graalin maljaa etsimässä. Radion sinfoniaorkesterin Graal-konsertin väliaikaesitelmä 28.4.2004.
  22. Keskustelu elokuvamusiikista Olli Koskelinin kanssa. Toukokuu 2004.
  23. Kolme Parsifalia. Keskustelu Leena Eilittän kanssa Parsifal ritarieepoksesta, oopperasta ja elokuvaklassikosta. Toimittajana Maritta Alander-Valtonen. 17.4.2005

 

 

8. TELEVISIOESIINTYMISET

 

  1. Lähikuvassa: Henry Bacon. Riikka Schmidtin ohjelma uudesta elokuva- ja televisiotutkimuksen professorista. Lokakuu 2004.  YLE Teema
  2. Avustuksia television makasiiniohjelmiin aiheina mm. oopperan rahoitus, Martin Scorsese, Tapio Särkän Juha, Mel Gibsonin elokuva Passion of Christ ja Stanley Kubrickin elokuva Eyes Wide Shut. YLE 1, MTV3

2.      Elokuvien Der Untergang ja Kinsey analysointia Filmtid-ohjelmassa yhdessä Laura Kolben kanssa. YLE FST 19.2 ja 21.2.2006 FST 3.      Vuoden suosituin. Itsenäisyyspäivän vastaanoton televisioinnin kommentointia 6.12. 2007.  YLE 1 4.      Keskustelua Väkivallan lumo kirjan perusteella. 3.12.2010.

 

 

9. TEATTERIOHJAUKSET              

 

  1. Arnold Wesker: The Wedding Feast (Finn-Britt Players, keväällä 87).
  2. Peter Schaffer: The Private Ear. (Finn-Britt Players, syksyllä 89).
  3. Neil Simonin teatterisovituksia Tšehovin novelleista. (Yhdessä Philip Lewisin ja Bruce Grantin kanssa, Finn-Britt Players, syksyllä 90)

Viimeisimmät julkaisut

  1. Kohti vertailevaa tyylitutkimusta

    Bacon, G. H. A. 24 huhtikuuta 2017 julkaisussa : Lähikuva : Turun elokuvakerho ry:n jäsenlehti.. 30, 1, s. 26-45 20 Sivumäärä

    Tutkimustuotos: Tieteellinen - vertaisarvioituArtikkeli

  2. An Increasingly European Nation

    Bacon, H. marraskuuta 2016 Finnish Cinema: A Transnational Enterprise. Bacon, H. (toim.). Palgrave Macmillan, s. 187-190 4 Sivumäärä (Palgrave European Film and Media Studies)

    Tutkimustuotos: Tieteellinen - vertaisarvioituKirjan luku tai artikkeli

  3. Faith and Form on Screen

    Bacon, G. marraskuuta 2016 julkaisussa : Religions. 7, 11

    Tutkimustuotos: Tieteellinen - vertaisarvioituArtikkeli

Näytä kaikki (53) »

Viimeisimmät aktiviteetit

  1. Supervision of Jafrin Rezwana's doctoral thesis

    Bacon, H. (Ohjaaja)
    2018 → …

    Aktiviteetti: Opintojen ohjaus ja tarkastusVäitöskirjan ohjaaja tai sivuohjaaja

  2. Supervision of Mia Öhman's doctoral thesis

    Bacon, H. (Ohjaaja)
    2018 → …

    Aktiviteetti: Opintojen ohjaus ja tarkastusVäitöskirjan ohjaaja tai sivuohjaaja

  3. Lähikuva : Turun elokuvakerho ry:n jäsenlehti. (Lehti)

    Bacon, H. (Arvioitsija (reviewer))
    2017 → …

    Aktiviteetti: Julkaisun vertaisarviointi ja toimituksellinen työKäsikirjoitusten vertaisarviointi

Näytä kaikki (90) »

ID: 5780